Edellisessä postauksessa otettiin nopea katsaus fyysisen hyvinvoinnin osatekijöihin: liikuntaan, ravitsemukseen ja lepoon. Seuraavissa kolmessa postauksessa haluamme syventyä kuhunkin osa-alueeseen hieman tarkemmin.

Ensimmäisenä otetaan tarkasteluun liikunta. Liikunta voidaan jakaa sen painotuspisteen mukaan joko kuntoliikuntaan tai terveysliikuntaan. Kuntoliikunnan avulla pyritään kehittämään kestävyyttä ja lihaskuntoa. Terveysliikunnassa painopiste on sen sijaan terveyden edistämisessä, johon liittyy mm. matala verenpaine ja veren kolesteroli, tuki ja liikuntaelimistön terveys sekä ihannepaino.

Liikunnalla on kiistattomasti monia fyysistä- mutta myös henkistä hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Terveysliikunnan puolella liikunta toimii monen sairauden käypähoitosuosituksena sekä ennaltaehkäisijänä. Fyysisten tekijöiden lisäksi säännöllisellä liikunnalla on myös todettu olevan yhteys parempaan mielenterveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Se kohentaa mielialaa ja torjuu masennusta. Lisäksi fyysisesti aktiiviset ihmiset hallitsevat stressin paremmin ja ovat virkeämpiä.

Paljonko liikuntaa sitten pitäisi harrastaa, että sillä olisi positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin? Jo pienellä lisäyksellä on positiivisia vaikutuksia esimerkiksi verenpaineen laskuun, mutta vaikutukset ovat nähtävissä myös muilla osa-alueilla. UKK-instituutin laatima liikuntapiirakka kiteyttää liikuntasuositukset seuraavasti:

2uusin_vaaka.indd

Kestävyyskuntoa parantavaa liikuntaa tulisi siis harrastaa vähintään 2h 30min reippaasti tai 1h 15min rasittavasti. Tämän ajan voi jakaa lyhyempiin pätkiin jolloin liikuntaa tulee tasaisesti pitkin viikkoa. Alle 10min pätkiin liikuntaa ei kuitenkaan ole suotavaa jakaa.

Miten liikuntasuositukset täyttyvät sinun arjessasi? Vaikuttavatko määrät suurilta? Viikkorytmillä liikunta voisi esiintyä arjessa esimerkiksi seuraavasti:

  • kävellen tai pyörällä työmatkat viitenä päivänä viikossa (15min/suunta, jolloin päivän aikana yhteensä 30min ja viikossa 2h 30min)
  • kerran viikossa kuntosalitreeni tai ryhmäliikunta
  • kerran viikossa venyttely tai muu matalatempoinen kehonhuoltomenetelmä (esim. kevyt jooga)

Hyötyliikunta on monelta osin hyvä tapa lisätä liikuntaa arkeen. Lumityöt tai haravointi samoin kuin kesäinen ikkunanpesurumba nostattavat mukavasti sykettä samalla kun saa jotain konkreettista tehtyä. On kuitenkin hyvä muistaa, että jos arjen liikuntasuoritukset ovat vain hyötyliikunnan varassa, adaptoituu keho nopeasti kyseiseen liikunnan määrään. Jos arjen toiminnoissa tapahtuu muutoksia ja joku osa liikunnasta jää pois, näkyy se myös nopeasti fyysisessä kunnossa. Liikunnan määrästä ei kuitenkaan kannata ottaa heti alkuun liikaa stressiä. Pienetkin muutokset auttavat eteenpäin. Rauhallinen aloitus helpottaa myös kehon sopeutumista muutokseen, jolloin perinteinen sairastelu parin viikon päästä treenaamisen aloittamisesta jää todennäköisemmin kokonaan pois.

Entä sitten, jos liikuntaa tuleekin enemmän kuin suosituksissa on sanottu? Onko se huono asia? Liikuntapiirakan suositukset ovat ns. vähimmäissuositukset liikunnan harrastamiseen. Nämä ovat siis minimimäärät, mikä jokaisella pitäisi tulla täyteen, jotta liikunta olisi luonteeltaan terveyttä edistävää. Liikunnan määrällä ei ole varsinaisesti ylärajaa. Tärkeää on seurata oman kehon jaksamista ja pitää myös lepopäiviä, jotta keho pääsee palautumaan liikunnasta. Kun liikunta, ravitsemus ja lepo ovat tasapainossa, jaksaa keho suuriakin määriä fyysistä rasitusta.

Koska eri liikuntamuodoilla on hieman erilaisia vaikutuksia elimistön toimintoihin, kuten kestävyysominaisuuksiin, voimantuottoon, luustoon ja tasapaino-ominaisuuksiin on hyvä harrastaa monipuolisesti erilaisia lajeja. Tärkeintä on kuitenkin löytää liikuntamuoto, josta itse tykkää. Tällöin liikunnan harrastaminen on kivaa ja siihen syntyy positiivinen riippuvuus. Nykyään myös ympäristö, jossa elämme, on hyvin passivoiva eikä fyysisiä ponnisteluja tarvitse oikein missään. Tämän takia olisikin entistä tärkeämpää löytää myös omaa arkea passivoivat tekijät ja yrittää keksiä niihin ratkaisu.

Kun liikunta on osa jokapäiväistä arkea, tulee siitä elämäntapa. Mitä jos aloittaisit oman tiesi kohti parempaa hyvinvointia jo tänään? Mitä jos tekisit hyvinvoinnistasi elämäntavan!

P.S. Fii Wellbeing haluaa haastaa sinut ja ystävä- tai työporukkasi mukaan ystävyysviikon yhteisiin taukohetkiin. Kerää porukka hetkeksi yhteen päivän aikana ja tsekatkaa päivän tauko meidän Instagram -tililtä @fiiwellbeing. Taukohetkiä julkaistaan ensi viikolla maanantaista perjantaihin joka päivä (12.2.-16.2)

Reippain terveisin,

Ronja

One thought

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s