Liikunta-alalla on pitkään ollut vallalla käsitys oikeasta tavasta liikkua. Tällä tarkoitetaan oikeita liikesuuntia ja suoritustekniikoita: älä kyykkää näin, sillä nivelesi menevät rikki. Älä pyöristä selkääsi, sillä se ei kestä. Lisäksi tämä oikein tekeminen voi liittyä esimerkiksi kehonhuoltoon tai kuntoharjoitteluun: jos haluat huoltaa kehoasi, pitää muistaa venytellä. Jos ei venyttele, paikat ovat jumissa. Kuntosalilla pitää tehdä näitä ja näitä liikkeitä, jotta tämä ja tämä lihas kehittyy.

Oikein tekeminen on monesti kiveen hakattu toimintamalli, jota ei kyseenalaisteta. Onhan yleisesti suotavaa tehdä asiat mieluummin oikein kuin väärin. Ja kun tämä ajatusmalli siirtyy asiakkaalle, jolla on murto-osa siitä tiedosta mikä ohjaajalla, hän pitää siitä pienestäkin tiedonjyvästä kynsin ja hampain kiinni. Ettei vain tee väärin.

Onko tämä kuitenkaan se yksi ainoa totuus? Onko oikein tekeminen niin mustavalkoista?

Kun liikumme oikein, käymme esimerkiksi kaksi kertaa viikossa kuntosalilla tekemässä tarkkaan suunnitellun ohjelman. Harjoittelemme vaikkapa kyykkyä (jossa polvet osoittavat eteenpäin eivätkä ne ylitä varpaiden linjaa), hauiskääntöä (eristetysti niin että liike saadaan tuntumaan vain hauikseen), maastavetoa (selkä tietenkin suorana, jottei se mene rikki) ja muita hyviä liikkeitä, jotta kehomme vahvistuisi. Sen lisäksi teemme viikossa yhden tai kaksi aerobista treeniä esim. juoksumatolla tai kuntopyörällä. Varsinkin talven tullen juoksumatto on ystävä, kun kadut ovat loskaiset eikä pyöräily lumihangessa houkuttele. Ja jotta liikuntasuositukset täyttyisivät, muistamme myös venytellä illalla televisiota katsellessa. Pitkien venytysten ansiosta liikkuvuus on hyvä, ja eteentaivutuksessa nenän saa polviin helposti.

Mihin tämä oikein liikkuminen meitä valmistaa?

Se on varmaa, että kyykky onnistuu salilla hyvin ja ennätyksiäkin paukutellaan. Lihakset kasvavat ja kunto kohenee. Mutta mitenkäs siellä salin ulkopuolella, missä olosuhteet eivät enää olekaan täydellisesti kontrollissa? Valmistaako tämmöinen harjoittelu meitä normaaliin elämään, mikä ei ole pelkästään oikeita liikeratoja ja optimaalisia suoritustekniikoita? Kun keho oppii tietyt liikeradat, joita myös vahvistetaan liikettä rajoittavalla ajattelulla, näiden liikeratojen ulkopuolelle meno muuttuu vaikeaksi. Keho ei enää luota itseensä, jolloin se pettää alta, kun tietty raja ylittyy. Mitä rajoitetumpi liikerata, sitä vähemmän keho kestää rajan ylitystä. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa loukkaantumista. Jotain kehossa menee rikki, kun hallinta pettää.

Miten liikutamme kehoamme oikein?

Ihmisen keho on luotu monipuoliseen liikkeeseen. Voit tehdä yksinkertaisen harjoitteen huomataksesi tämän: Käy läpi kehosi jokainen nivel. Aloittaen esimerkiksi ylhäältä päästä. Mihin kaikkiin suuntiin pääsi liikkuu? Entä selkärankasi, kätesi, jalkasi, nilkat? Liikuta jokaista niveltä sen jokaiseen liikesuuntaan käyden läpi myös nivelen ääriasento. Huomaat, että kehosi liikkuu hyvin moneen suuntaan samalla kun saat vahingossa lyhyen liikuntahetken ehkäisemään paikallaoloasi. Huomasit varmasti, että esim. polvinivelesi suoristui täysin suoraksi ja meni myös täysin koukkuun. Se ei siis pysähtynyt koukistuksessa 90° kulmaan. Miksi näin pitäisi siis tapahtua treenatessa? Miksi tavallisessa harjoittelussamme rajoitamme nivelten liikkeitä tiettyyn kulmaan, vaikka kehomme ilmiselvästi pystyy liikkumaan pidemmälle?

Liikehallinta
Osa polven normaalia liikelaajuutta

Jotta keho toimisi oikein (eli sille ominaisella tavalla), täytyy sitä käyttää kaikissa sen liikelaajuuksissa. Kehoa täytyy siis käyttää kaikissa sen ääriasennoissa, jotta se muistaa, mitä nämä asennot ovat, eikä sen sijaan rupea rajoittamaan niitä (tämä näkyy esimerkiksi jäykkyytenä ja jumeina). Monipuolinen liike pitää kehon toimintakykyä yllä meidän normaalissa arjessamme. Kun lenkkeily tapahtuu luonnossa juoksumaton sijaan, kehomme pystyy käyttämään ja vahvistamaan niitä lihaksia, joita tarvitsemme päivittäin. Näin keho pysyy aina valmiina ja toimintakykyisenä myös niissä yllättävissä tilanteissa, joita varten emme pysty harjoittelemaan.

Harjoittelen niin kuin elän

Millaista arkesi on? Istumatyötä tekevällä päivästä suuri osa kuluu staattiseen paikallaoloon kumarassa ja eteen suuntautuvassa asennossa. Seisomatyössä jalan ja keskivartalon lihakset ovat kovilla pitäessään asentoa yllä tunnista toiseen. Töiden lisäksi arkeen kuuluu paljon erilaista liikettä; autosta nouseminen, sohvan alta imurointi, lasten kanssa leikkiminen tai ihan vaikka vaan syliin ottaminen, alkutalven liukkailla kaduilla kävely, pihatyöt, muutto… Arki on kehon oma tulikoe. Siellä otetaan fysiikasta mittaa ihan toden teolla. Jotta keho suoriutuisi tästä ilman selkäjumeja, revähdyksiä ja päänsärkyä, on sitä kehitettävä näillä osa-alueilla. Monipuolisella liikunnalla, joka huomioi kehon kaikki eri liikesuunnat.

Hallittu ja hallitsematon liike

On kaksi eri asiaa tehdä liike tarkoituksella väärin ja tehdä liike hallitsemattomasti väärin. Palaten alun kuntosaliharjoitteisiin: on eri asia tehdä kyykky hallitusti niin, että polvet kippaavat esimerkiksi sisäänpäin, jolloin tarkoitus voi olla tukilihasten vahvistaminen. Tällöin käytettävä kuorma on selkeästi kevyempi kuin tavallisesti. Sen sijaan, jos kyykkäämisellä tavoitellaan jalkojen lihasten maksimaalista kuormittamista, on tekniikan oltava oppikirjan mukaisesti kohdillaan. Jos tässä suoritteessa polvet pettävät sisäänpäin, on kyseessä hallinnan puute, jolloin liike menee väärin ja vahinkoja tapahtuu.

Lihaskunto

On siis hyvä ymmärtää, että mikään tekniikka ei itsessään ole oikea tai väärä. Tekniikka voi olla tavoitteeseen tai kuntotasoon nähden väärä, jolloin siihen on puututtava. Sanalla väärä tai oikea on hyvin suuri vaikutus ihmisen ajatteluun. Nämä sanat voivat helposti rajoittaa tekemistämme turhaan, kun laajempi ymmärrys kokonaisuudesta puuttuu. Oletko sinä kuullut ryhmäliikuntatunnilla tai muualla puhuttavat oikeasta ja väärästä suoritteesta? Oletko siirtänyt näitä käsityksiä omaan arkeesi? Oletko perustellut tätä käytöstä itsellesi tarkemmin, miksi se on oikein tai väärin?

HUOM! Tämän tekstin tarkoituksena on herätellä ajattelua monipuoliseen ja arkea tukevaan liikuntaan. Tarkoitus ei ole kannustaa harjoittelemaan kuntosalilla raskailla painoilla huonoilla liikeradoilla. Kuuntele ja tarkkaile siis kehoasi treenatessasi ja muista pitää tavoite kirkkaana mielessä. Muista kysyä itseltäsi: tukeeko tämä harjoittelu tavoitettani?

Toiminnan täyteistä viikonloppua kaikille!

-Ronja

 

 

 

 

One thought

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s