Hyvinvoinnin ala ja suuntaukset ovat haastavia, sillä näistä aiheista on lähes kaikilla mielipiteitä ja uusia ideoita ja ajatusmalleja syntyy jatkuvasti. Ongelmana monessa tilanteessa on kuitenkin eri väitteiden perusteltavuus ja tutkittuun tietoon viittaaminen. Alalla on paljon kiistanalaisia väitteitä ja toimintamalleja ja aivan liikaa myös täyttä humpuukia.

Kuten minkä tahansa asian suhteen, on hyvinvointiinkin liittyvissä seikoissa oltava riittävän lähdekriittinen. Hyvinvoinnin ”kokemusasiantuntijat” voivat väittää näkemyksiään ravinnosta ja liikunnasta tosina sen perusteella, mikä on heidän itsensä kohdalla toiminut. Näissä tilanteissa yleistettävyys on kuitenkin todella huono. Mikä toimii yhdellä, ei todellakaan kaikissa tilanteissa toimi toisella.

On perusteltua, että on olemassa kansalliset terveysliikunta- ja ravitsemussuositukset. Ne perustuvat yleiseen keskiarvoon ja pitkällä aikavälillä toteutettuihin tutkimuksiin. Myös nämä suositukset ovat saaneet paljonkin kritiikkiä osakseen. Kuitenkin keskeinen ajatus ja periaate näiden suositusten taustalla on toimiva ja ne ovat hyödynnettävissä laajallekin porukalle. Suositukset luovat suuntaviivat toimintaan, mutta ovat sovellettavissa yksilöllisesti. Suositukset eivät siis tarkoita, että niitä pitäisi noudattaa täysin orjallisesti.

Tärkeää hyvinvointimme osalta olisi keskittyä perusjuttuihin. Perusasioiden, perusteiden, on oltava kunnossa hyvinvointimme kehittämisessä. Nykyisin keskitytään liikaa yksittäisiin pikkuseikkoihin ja ”hifistelyyn”. Tällaisesta ei monestikaan ole suurempaa hyötyä, jos perusta ontuu.

Liikunnan osalta monet innostuvat uusista suuntauksista ja kaikennäköisistä erikoistekniikoista sen sijaan, että jaksettaisiin toistaa perusasioita päivästä ja viikosta toiseen. Tämä ei kuitenkaan ole useinkaan järkevää, vaan parempaan lopputulokseen ja kehitykseen päästäisiin perinteisellä tavalla treenaten, perusjuttuihin keskittyen.

Minkä takia kyykätä bosu-pallon päällä kevyillä painoilla, jos saman liikkeen pystyt turvallisemmin toteuttamaan tasaisella maalla ja suuremmalla kuormalla, eli käytännössä tehokkaammin? 

Pystytkö tosiaan saamaan sixpäkin näkyviin muutamassa viikossa iltapäivälehtien lupaamalla kolmella teholiikkeellä?

Onnistutko polttamaan rasvaa paikallisesti käsivarsista muutamalla kohdennetulla liikkeellä päivittäin?

Erityisesti liikuntaa aloittaessa ei ole millään muotoa järkevää aloittaa treenaamaan yksipuolisesti ja liian kohdennetusti. Monipuolinen liikunta liikuntasuosituksiin pohjaten on avaintekijänä hyvinvointimme kehittämiselle. Aloittelevan liikkujan ei myöskään luonnollisesti kannata alkaa treenata kuin huippu-urheilija, vaikka malleja netistä löytyisikin. Tosiasia on, että jopa huipputasolla tehdään myös paljon turhaa ja ajatellaan liian vaikeasti, sen sijaan, että tehtäisiin niitä kaikille tuttuja perusasioita järkevästi ja nousujohteisesti.

Lue lisää liikuntasuosituksista sekä ”oikeanlaisesta” liikunnasta.

Ravintosuositukset ja erilaiset ruokavaliot saavat todella paljon näkyvyyttä mediassa. Erilaiset trendit ohjaavat valtavirran käyttäytymistä ja ravintoasiat eivät tee poikkeusta tähän. Liian helposti unohdetaan, kuinka aivan tavalliset, kotoa ja koulussa oppimamme mallit, ovat hyödynnettävissä suurimmalle osalle meistä. Jokainen ihminen on yksilö ja esimerkiksi aineenvaihduntamme toimii hieman eri tavoin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että perinteiset ravitsemussuositukset, esimerkiksi ruokakolmio, ruokaympyrä tai lautasmalli olisivat malleina jotenkin heikkoja.

Ravitsemuksen alalla käydään jatkuvaa keskustelua ja syypääksi kansan ylipainolle haetaan milloin hiilihydraatteja, milloin rasvoja jne. Lisätty proteiini tuotteissa saa ihmiset kuvittelemaan niiden olevan terveellisiä, vaikka niiden muu ravintosisältö voi näyttää todella heikolta. Erilaisia suuntauksia tulee jatkuvasti ja niihin tulisi suhtautua vähintäänkin hieman varauksella. Kaiken taustalla ei aina ole faktat ja tutkimustieto – yksittäisenkin ihmisen kokemukset ja mielipiteet voivat lähteä leviämään laajastikin tänä sosiaalisen median aikakautena.

Täältä lisää ravintoon ja ravitsemussuosituksiin liittyen.

Erilaisten suositusten kriittinen tarkastelu on toki hyväksi. On tarkoituksenmukaista, että malleja tarvittaessa päivitetään vastaamaan nykyajan vaatimuksia, mutta tämän olisi aina perustuttava huolellisesti tutkittuun tietoon. Liian moni suuntaus pohjautuu yksittäisten henkilöiden tai ryhmien kokemuksiin, fiiliksiin ja ajatusmalleihin. On vahingollista, että ihmiset uskovat sokeasti uusiin mielipiteisiin tai toimintamalleihin, selvittämättä liiemmin taustoja.

Jos hyvinvoinnin tieteellinen tieto ja faktat kiinnostavat, kannattaa tsekata ”Lihastohtori” Juha Hulmin kokoama kattava lista luotettavista lähteistä täältä.

On siis hyvä olla tarkkana: ei uskota ihan kaikkea mitä vastaan tulee. Hyvinvointimme rakentuu arkipäiväisestä toiminnasta ja perusjutuista, tavallisesta toiminnasta päivästä toiseen. Ei ole olemassa pikaratkaisuja, ihmedieettejä tai superliikkeitä, jotka toisivat muutoksia nopeammin tai varsinkaan pysyvästi. Tärkeimpänä tekijänä on oma kiinnostus hyvinvointia kohtaan sekä päivittäinen toiminta ja aivan pienetkin valinnat oman hyvinvoinnin kehittämiseksi. Terve järki on kantava voima kaikessa, niin hyvinvoinninkin osalta. Suositukset ovat hyviä suuntaviivoja, mutta kukaan ei kiellä soveltamasta niitä omaan arkeen ja omalle keholle sopiviksi.

Näillä ajatuksilla ja ihan perusjutuilla kohti seuraavaa viikkoa.

– Tanja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s