Jos jostakin löytyy valinnan varaa niin teemapäivistä. Milloin vietetään kansallista korvapuustipäivää ja milloin auton vapaapäivää. Jos oikein etsii, löytyy jokaiselle päivälle varmasti vähintään yksi oma teemansa. Osa näistä juhlan aiheista on lähinnä huvittavia ja osalle (veikkaan että pienemmälle osalle) löytyy ihan fiksutkin perusteet. Esimerkkinä sunnuntaina vietettävä Isänpäivä. Ja koska teemapäivissä ei ole tarpeeksi juhlan aihetta, vietetään vuoden mittaan lukuisia teemaviikkoja ja kuukausia. On lihaton lokakuu, tipaton tammikuu, selkäviikko ja tällä viikolla porraspäivät.

Teemaviikoilla ja kuukausilla on usein teemapäiviä syvällisempii tarkoitus ja ne kannustavat meitä tekemään parempia valintoja arjessamme. Jokaiselle meistä tekisi varmasti hyvää kokeilla vaikkapa lihatonta lokakuuta eikä askelien lisääminen porraspäivien aikana voi olla pahasta. Tänä teemapäivien luvattuna aikakautena pysähdyn kuitenkin miettimään, mitä hyötyä tästä kaikesta on.

Selväähän on, että erilaisiin yhteisöllisiin ilmiöihin ja tapahtumiin on kivaa lähteä mukaan haastamaan itseään. On hauskaa ja virkistävää kokeilla, mihin kaikkeen sitä pystyykään. Erilaiset kampanjat haastavat meitä pohtimaan omaa toimintaamme arjessa ja muuttamaan sitä ainakin hetkellisesti parempaan suuntaan. Samalla on mahdollisuus oppia uusia toimintatapoja ja avartaa omaa näkökulmaa. Huomaan itsekin havahtuneeni taas porraspäivien aikaan käyttämään entistä enemmän portaita sekä kiinnittämään huomiota istumisen tauottamiseen ja arkiliikuntaan yleisesti. Mutta kuitenkin nämä ovat asioita, joiden pitäisi toistua arjessa normaalisti. Ei vain yhtenä viikkona vuodessa.

Elämäntapamuutos
Tällä viikolla askelia on kerrytetty porraspäivien merkeissä

On jossakin määrin normaali ajatusmalli, että hyvinvointia lähdetään edistämään kuuriluonteisesti. Tätä ajatusta tukevat erilaiset valmennukset, dieetit, uudenvuoden lupaukset sekä edellä mainitut teemaviikot ja -kuukaudet. On selkeästi määritelty aika, milloin aloitetaan ja lopetetaan, mutta mitä sen jälkeen? Palataanko takaisin normaaliin ja kokeillaan ensi vuonna sitten taas uudestaan? Tässä kohtaa herää kysymys: miksi alun perin aloittaa, jos muutoksesta ei ole tarkoituskaan pitää kiinni? Eikö asioita tehdä eri tavalla siksi, että tästä tavasta tulisi uusi normaali?

Montako kertaa olet ryhtynyt herkkulakkoon tai päättänyt uuden vuoden tullen aloittaa liikkumisen uudelleen? Monestiko nämä päätökset ovat kantaneet pidemmälle? Kun terveelliselle elämäntavalle asetetaan aikaraamit, toteutus ja varsinkin saavutettu hyöty kärsivät melkoisesti samalla, kun totaalikieltäytyminen esimerkiksi herkuista vain ruokkii makean himoa. Kun sanot aivoille, että herkkuja ei saa miettiä, mitä se miettii kahta kauheammin? Onko siis ihmekään, että repsahduksia sattuu ja luovuttaminen tuntuu oikeastaan hyvälle.

Terveellisyys, ekologisuus, ja hyvinvointi ovat hyviä suuntaviivoja elämässä ja niiden suhteen meillä jokaisella on kehitettävää. Näissä emme tule koskaan valmiiksi. On hyvä pysähtyä välillä miettimään mitä voisi tehdä paremmin ja tähän erilaiset teematempaukset ovatkin loistavia. Pysyvämmän muutoksen ja kehityksen kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että asioita vietäisiin eteenpäin joka päivä, viikko, kuukausi ja vuosi. Kun unohdetaan tiukat aikarajat, joiden sisällä muutoksen pitää tapahtua ja lähdetään toteuttamaan muutosta askel askeleelta kuunnellen ja korjausliikkeitä tehden, päästään varmasti pysyvämpään tulokseen.

Älä aseta rajaa, minne asti muutosta jatketaan, vaan jatka niin pitkään kun se tuntuu hyvälle

Terveellisen elämäntavan ei tarvitse tarkoittaa sitä, että herkuista luovutaan kokonaan. Monesti asioita lokeroidaan joko terveellisiksi tai epäterveellisiksi. Epäterveellistä ei saa syödä ja terveellistä saa. Todellisuudessa harva asian on pelkästään epäterveellistä. Jos jotain on liikaa tai liian vähän, voi siitä tulla epäterveellistä. Yksittäinen suklaapala tai suklaapatukka ei tee ruokavaliosta huonoa. Jos sen sijaan päivittäisestä energiansaannista puolet tulee suklaasta, voi asia olla toinen.

80/20 ajattelu toimii hyvänä ohjenuorana monessa asiassa, ei pelkästään ravitsemuksessa. Kun käytät päivästäsi tai viikostasi 80% hyvinvointia edistävään toimintaan, loput 20% voit olla armollinen itsellesi ja sallia myös ”epäterveelliset” tavat. Onko hyvinvoinnin kannalta parempi pitää tiukka linja kaiken suhteen arkena, jotta viikonloppuna voi rellestää ja elää ”täyttä” elämää? Osalle tämä voi toimia hyvin, mutta veikkaan monen nauttivan myös arjesta enemmän, kun valonpilkahduksia tulee tasaiseen tahtiin.

Valitsetko pimeää viidelle päivälle, jotta voit nauttia kahtena päivänä auringosta?

Ihminen on jatkuvasti muutoksessa oleva olento. Sekä kehomme että mielemme tarvitsee jatkuvasti uusia ärsykkeitä pysyäkseen toimintakykyisenä ja sen vuoksi fiksujen valintojen täytyy kulkea aina mukanamme. Vieläkö tunnet kesällä nousemiesi portaiden vaikutukset kehossasi? En minäkään, ja siksi valitsen portaat myös tänään.

Kestävien valintojen täydentämää viikonloppua toivotellen,

-Ronja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s