On yksi asia, missä minulla menee pata jumiin melko nopeasti ja sen nimi on venyttely. Se mitä kaikkien pitäisi tehdä, mutta kukaan ei tee ja se, mikä on ainut vastaus, kun puhutaan kehonhuollosta, liikkuvuudesta, notkeudesta tai alkulämmittelystä. Kansan kielellä venyttelyn määritelmä kuuluu seuraavasti: Mennään istumaan, laitetaan jalat suoraksi ja kurotetaan varpaita. Tässä asennossa ollaan kaksi minuuttia. Venyttely on suora synonyymi kehonhuollolle ja vain venyttelemällä voi tulla notkeaksi. Ja kukapa ei haluaisi olla notkea!?

HUOM! Teksti saattaa sisältää rankkaa yleistystä ja liioittelua.

Se, miksi tämä aihe nostattaa minulla karvat pystyyn on siksi, että venyttely nähdään hyvin mustavalkoisena toimintana. Ainut mitä venyttelystä tarvitsee tietää, on se että sitä pitää tehdä, ja mitä paremmin taipuu eri asentoihin, sen parempi myös keholle. Kaikki venyttely on hyvästä ja more is more!

Todellisuudessa venyttely on jo itsessään paljon laajempi käsite, joka kattaa lukuisat eri menetelmät ja tarkoitukseen sopivat metodit. Hyvin harvoin se pelkkä tv:n ääressä tehty takareiden venytys vie kehosi hyvinvointia eteenpäin ja joissakin tilanteissa se voi jopa olla huonoksi kehollesi.

Venyttelyn sijaan kansan kielellä olisi mielestäni parempi puhua kehonhuollosta. Kehonhuolto kertoo jo terminä toiminnan tavoitteen eli kehon huollon. Venyttely voi olla osa kehonhuoltoa, mutta usein venyttelyn tarkoituksena on myös lisätä liikkuvuutta. Onko toimistotyöläisen tarpeellista venyä spagaattiin asti? Kun venyttely on osa kehonhuoltoa, sen tarkoituksena on avata paikallisia ja hetkellisiä jumeja sekä auttaa kehoa toimimaan normaalisti sen kaikissa liikelaajuuksissa. Erotuksena esimerkiksi balettitanssijaan, terveysliikkujan ei ole välttämätöntä olla ns. ylivenyvä, sillä arjen toimintaympäristö ei vaadi sinua esimerkiksi nostamaan jalkaasi pään yläpuolelle.

Osana kehonhuoltoa me voimme käydä myös esimerkiksi hierojalla tai putkirullailla kotona itse. Kevyt kävelylenkki treenin jälkeisenä lepopäivänä voi myös olla osa kehon huoltoa. Se mitä yritän sanoa on, että pelkän syvävenyttelyn sijaan meidän tulisi huoltaa kehoa monipuolisesti ja nähdä kehonhuolto laajempana käsitteenä, kuin pelkkänä venyttelynä. Kenenkään arki ei ole toiminnaltaan sellaista, että ainoana täsmälääkkeenä se kaipaisi pitkiä venytyksiä ja vielä usein kohdennetusti vain jaloille.

No eikö tässä sitten saa enää venytellä?

Venyttely itsessään ei ole paha asia. Haluaisin lähinnä saada ihmiset pohtimaan omaa toimintaa ja sen tarkoitusta. Eli:

  • Jos olet koko pitkän päivän istunut paikoillasi työn ääressä, staattisen paikallan tapahtuvan venyttelyn sijaan tee jotain dynaamista. Dynaamisissa venytyksissä venytys tehdään pieninä pumppauksina ja kehoa liikkeessä pitäen. Näin saamme lisättyä verenkiertoa venytettävällä alueella ja ns. öljyttyä kehon solmukohtia toimimaan paremmin. mm. hakusanalla dynaaminen venyttely tai dynamic stretching löytyy paljon hyviä liikkeitä.
  • Jos olet esim. istunut koko päivän päätteen ääressä, olet todennäköisesti venyttänyt huomaamattasi pitkään niskan ja selän lihaksia. Nämä eivät siis tarvitse enää lisävenytystä työn ulkopuolella. Keskity sen sijaan kehon etupuolen lihaksiin, jotka ovat olleet painautuneina kasaan. Sama pätee myös liikunnan harrastamiseen: jos olet salilla tehnyt suorin jaloin maasta vetoa ja askelkyykkyä, todennäköisesti olet myös saanut jo paljon venytystä lonkan koukistajille sekä takareisille. Voisiko venytystä siis kaivata enemmän vastavaikuttajalihakset?
  • Liikkuvuuden lisääminen pitkillä venytyksillä: Jotkut urheilulajit vaativat keholta laajempaa liikelaajuutta ja siksi vaikkapa spagaatista voi olla lajin kannalta hyötyä. Liikelaajuutta voi kehittää hallitusti yhdessä muun muassa dynaamisilla ja aktiivisilla venytyksillä. Näissä myös kehonhallinta kehittyy liikkuvuuden kasvaessa. Staattisilla pitkäkestoisilla venytyksillä liikkuvuutta lisätään kehon kannalta ei niin hallitusti. Tällöin voit esimerkiksi heilauttaa jalan pään korkeudelle kevyesti, mutta lihastyöllä jalka ei nouse vyötärötasoa korkeammalle. Hallitsematon liikkuvuus voi olla osasyynä loukkaantumisille, kun et itse pysty kontrolloimaan kehon liikkeitä.
  • Asianmukainen venyttely: Ennen liikuntasuoritusta on hyvä käydä tarvittavat liikelaajuudet läpi. Dynaamiset kehoa avaavat venytykset ovat tähän hyviä. Harjoittelun jälkeen venyttelyllä on tarkoitus palauttaa lihakset takaisin lepopituuteensa ja ”laskea kehon kierroksia”. Heti treenin jälkeen keho ei ota hyvin vastaan voimakkaita ja pitkiä venytyksiä, joten tähän sopivat hyvin rauhalliset, ei maksimaaliset staattiset venytykset (10-20s.). Omana harjoitteenaan tehtynä liikkuvuutta voi parantaa dynaamisilla- tai pidemmillä staattisilla venytyksillä (muista kuitenkin lämmitellä).

Oli kehonhuollon tarkoituksena sitten ylläpitää normaalia kehon toimintaa tai auttaa palautumaan liikuntasuorituksesta, tärkeintä on pohtia mitä tekee ja miksi tekee. Kehonhuolto ilman ajatusta on sama kuin pööpöily ruokakaupassa ilman suunnitelmaa: aikaa menee hukkaan ja tulee ostettua vähän sitä sun tätä, mitä ei välttämättä edes tarvitsisi, samalla kun osa oleellisista asioista unohtuu hyllyyn. Mutta toki, onhan se pööpöily tyhjää parempi, joten jos olet tähän asti tehnyt edes satunnaisia venyttelyjä silloin tällöin, älä missään nimessä jätä niitä tämän takia tekemättä! Mutta jos pööpöilyn sijaan haluat punaisen langan tekemiseen, niin meillä niitä tehdään juuri sun tarpeeseen sopivina! Pistä viestiä ja pööpöillään yhdessä!

Terkuin,

Ronja

P.S. Kuinka usein pitäisi venytellä?
On erittäin suositeltavaa avata kehon liikelaajuudet edes kerran päivässä. Kurkottaa siis ylös, alas ja sivuille. Käydä syväkyykyssä, roikkua ja käyttää niveliä niiden koko liikelaajuudella (esim. pallonivelten pyöritys ja sarananivelten koukistus ja ojennus). Omana treeninään venyttelyä voi tehdä vähän joka päivä tai 1-2 kertaa viikossa pidempänä sessiona omaa kehoa kuunnellen.

One thought

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s