Fii Wellbeing

MITEN PIDÄN HUOLEN, ETTEI STRESSI VIE MENNESSÄÄN?

Stressi, kukapa meistä ei sitä tuntisi aina silloin tällöin. Se kuuluu elämään ja oikeastaan osaksi jokapäiväistä arkea, sillä ilman stressiä – vireystilan nousua, emme kykenisi suoriutumaan edes arjen perusasioista, saati sitten vaikkapa töissä tärkeistä työtehtävistä. On kuitenkin vissi ero, onko stressin määrä ja laatu hyvinvoinnin kannalta hyödyksi vai haitaksi.

Stressin fysiologinen tausta pohjautuu autonomisen hermoston reaktioihin eri tilanteissa. Hermosto säätelee kehon vireystasoa sympaattisen ja parasympaattisen hermoston avulla ja ohjaa kehoa joko kiihdyttämään tai rauhoittamaan elimistön toimintoja sen mukaan, onko kyseessä ns. taistele tai pakene reaktio vai hetki, jolloin on aika rentoutua. Mikäli kehossa vallitsee liian pitkään sympaattisen hermoston aiheuttama stressireaktio, ei keho pääse kunnolla palautumaan, joka johtaa pitkällä tähtäimellä uupumukseen. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että keholle suodaan päivän aikana myös palauttavia hetkiä, jolloin parasympaattinen hermosto pääsee aktivoitumaan.

Tavallisessa arjessa stressi tarkoittaa siis vireystilan hetkittäistä nousua, jotta pystymme tsemppaamaan itseämme eteenpäin tehtävästä toiseen. Normaali ns. positiivinen stressi ei sotke parasympaattisen hermon toimintaa ja tilanteen mentyä ohi, keho ”ymmärtää” aloittaa palautumisen. Positiivisen stressin piiriin kuuluu muun muassa jännittäminen jonkin positiivisen asian, vaikkapa lapsen jalkapallo-ottelun vuoksi tai elokuvan aihettamat jännityksen tunteet. Myös esimerkiksi itselle mielekäs esiintymistilanne voi olla luonteeltaan positiivisesti stressaava.

Sen sijaan negatiivinen stressi hidastaa parasympaattisen hermoston aktivoitumista tai tukkii sen toiminnan kokonaan. Negatiivisen stressireaktion myötä päivänaikainen palautuminen vähenee ja myös yöunen palauttava voima heikkenee. Negatiivista stressiä aiheuttavat muun muassa riitatilanteet, henkisesti raskaat työtehtävät ja esiintymisjännitys. Kun päivät sisältävät suhteessa liikaa negatiivista stressiä, aiheuttaa se pitkällä aikavälillä uupumusta, sillä kehon palautumisjärjestelmä ei enää aktivoidu. Tämän vuoksi on tärkeää tunnistaa, millaisia päivän stressaavat tilanteet ovat ja annatko itsellesi riittävästi aikaa palautua niistä.

.

Miten edesautan palautumista?

Nukkuminen

Suurin tasapainottava tekijä stressille on yöunen aikainen palautuminen. Normaalitilanteessa parasympaattinen hermosto aktivoituu unen aikana ja tasoittaa stressin ja palautumisen välisen vaa’an takaisin tasapainoon. Unen laatuun vaikuttava monet valveajan valinnat. Muun muassa raskas liikunta pari tuntia ennen nukkumaanmenoa heikentää alkuyön unen palauttavaa vaikutusta. Samoin illalla nautittu alkoholi ja saunominen heikentävät unta. Sen sijaan rauhallinen tekeminen, kuten lukeminen, meditaatio, kevyt jooga tai venyttely auttavat kehoa rauhoittumaan, jolloin parasympaattinen hermosto ehtii aktivoitua jo ennen nukahtamista ja unen laatu on hyvää jo unen ensivaiheista alkaen. Laadun lisäksi on myös tärkeää nukkua riittävästi. Liian lyhyet yöunet eivät ehdi palauttamaan kehoa täysin edellisen päivän stressistä.

Päivänaikainen palautuminen

Vaikka yöllä ehtisimmekin saada riittävästi unta, voimme tehostaa stressistä palautumista myös hereillä ollessamme. Päivän aikaiset lyhyetkin rauhoittumishetket vaikkapa kuunnellen musiikkia, lukien tai hengitysharjoituksen parissa edesauttaa stressitasojen laskua, jolloin energiaa riittää hyvin koko päiväksi. Kaikille ei toimi kaikki, eikä kaikilla ole mahdollisuutta samanlaisiin rauhoittumisen hetkiin. Tämän vuoksi on tärkeää etsiä itselle sopivia rentotuttavia hetkiä, mitkä tukevat juuri sinun palautumistasi.

Liikunta

Vaikka liikunta itsessään aiheuttaa kehossa stressireaktion (vireystilan nousun), on liikunnalla silti merkittävä osa stressistä palautuessa. Stressi on itsessään fyysinen reaktio, missä sydämen syke nousee ja sykevälivaihtelu vähenee. Stressi siis kuormittaa kehoamme osittain samalla tavalla kuin liikunta. Mitä paremmassa fyysisessä kunnossa kehomme on, sitä helpommin se palautuu kovasta rasituksesta. Näin ollen kehomme myös sietää stressiä paremmin ja siitä palautuminen tapahtuu nopeammin, kun fyysinen kuntotasomme on korkeampi. Sen lisäksi että liikunta puskee fyysistä suorituskykyä korkeammalle, on sillä myös suuri vaikutus mielenterveyteen mm. liikunnan aikana vapautuvien mielihyvähormonien vuoksi. Jos siis haluat tukea sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia, kannattaa viikkorutiineihin sisällyttää säännöllistä liikuntaa, joka kehittää sekä lihasvoimaa että kestävyyskuntoa.

Mistä tiedän, palaudunko riittävästi?

Ensimmäinen kotikonstina toimiva ratkaisu on oman kehon kuuntelu. Kun aamulla heräät, heräätkö virkeänä ja levänneenä, vai tuntuuko edelleen kuin jyrän alle jääneeltä? Kehon viestien kuuntelu on kuitenkin siitä tarkkaa puuhaa, että ensimmäiset merkit tulevat kuiskauksen lailla. Pitää siis olla todella tarkkana, jos mielii huomata epäkohdat ajoissa. Usein nämä kehon antamat signaalit sivuutetaan suvereenisti, kunnes tulee se viimeinen niitti ja asioille on pakko tehdä muutos. Tällöin korjausliikkeeksi ei usein enää riitä se, että nukutaan viikonloppuna vähän enemmän tai lisätään viikkoon yksi kävelylenkki lisää. Kun keho joutuu huutamaan apua, ollaan menty jo rajan yli.

Toinen hyvä tapa, joskaan ei enää kotikonsti on tehdä Firstbeatin Hyvinvointianalyysi, joka antaa mustaa valkoisella, tai tässä tapauksessa punaista ja vihreää valkoisella ja kertoo tasan tarkkaan missä mennään. Firstbeatin hyvinvointianalyysi on kolmen vuorokauden mittaus, missä sykevälivaihtelua mittaavat elektrodit kiinnitetään iholle ja niiden mittaamista tuloksista saadaan aikaiseksi raportti stressin ja palautumisen suhteesta. Mittauksen parhaat puolet ovat sen luotettavuus ja helppolukuisuus. Kun keho antaa sinulle niitä hiljaisia kuiskauksia epätasapainosta, toimii hyvinvointianalyysi hyvänä äänenvahvistimena, jonka avulla epäkohtiin on helpompi tarttua ajoissa. Lisäksi ihokiinnityksessä olevat elektrodit antavat huomattavasti tarkempaa dataa kehon reaktioista ja mm. unen laadusta, kuin vaikkapa aktiivisuusrannekkeet tai sykemittarit. Helppolukuinen kuvaaja ja seurantamittauksen mahdollisuus näyttävät konkreettisesti, mitkä ovat oman arjen solmukohdat ja mihin huomiota pitäisi ensisijaisesti kiinnittää.

Eilen Yrittäjien päivän kunniaksi kokosimme yrittäjille (ja tottakai kaikille työntekijöille) suunnatun hyvinvointipaketin, joka auttaa tuomaan lisää energiaa arkeen. Paketti on myynnissä sunnuntaihin 8.9.2019 asti ja se sisältää:

  1. Firstbeatin hyvinvointianalyysin 90 minuutin palautekeskustelulla, johon kuuluu konkreettinen hyvinvoinnin kehittämissuunnitelma!
  2. Kolmen kehonhuolto-ohjelman kehonhuoltopaketti kirjallisilla ja videoiduilla ohjeilla lievittämään jumeja ja stressiä arjessa.

Hinta 199€ (160€ alv. 0%)

Lisäksi juhlimme syyskuun alkua, jonka kunniaksi:

Firstbeatin hyvinvointianalyysi etuhintaan 185€ (norm. 199€) tai seurantamittauksen combona 370€ (norm. 395€).

Työyhteisöille työkykykartoitus (sis. henkilökohtainen hyvinvointianalyysi sekä ryhmäanalyysi) hintaan 165€/hlö ja seurantamittauksen combona 300€/hlö. Mittausten tarjoushinnat ovat voimassa koko syyskuun ajan (30.9.2019 asti).

Mikäli nyt olisi sopiva hetki satsata omaan hyvinvointiin ja huolehtia omasta jaksamisesta myös jatkossa, kannattaa mittaus laittaa tilaukseen. Laita meille viestiä info@fiiwellbeing.com tai täältä, niin sovitaan sopiva mittausajankohta ja aloitetaan muutos kohti energisempää arkea!

Pirtsakkaa viikonloppua toivottaen,

Ronja

VIISI AJATUSTA VALOISAMPAAN ARKEEN

Viime viikonloppu pyörähti Levillä itsensä kehittämisen ja uusien näkökulmien parissa. Osallistuimme Tanjan kanssa Levi Wellness Clubin järjestämään This Is the Real Shit -tapahtumaan, joka koostui erilaisista treeneistä ja luennoista liittyen hyvinvointiin. Kahteen päivään mahtui kuusi erilaista treeniä sekä kuusi inspiroivaa ja ajatuksia herättävää puhetta huikeilta puhujilta (Laura Peippo, Sami Sundvik, Jemina Kemppainen, Johannes Hattunen, Esa Saarinen ja Mika Poutala). Viikonlopun jälkeen olo on ollut aika jyrän alle jäänyt niin henkisesti kuin fyysisestikin, mutta nyt on pikkuhiljaa palauduttu takaisin elävien kirjoille ja ajatukset kokonaisuudessaan kerätty kasaan ymmärrettäviksi lauseiksi.

Luennoilla hyvinvointia käsiteltiin paljon henkisten ominaisuuksien kautta eli pääpaino ei ollutkaan pelkästään liikunta, lepo, ravitsemus -kolmiossa vaan jalustalle nostettiin ennemminkin omaa ajattelua ja suhtautumista asioihin. Ja onhan tämä aika loogista, sillä jos hommat ei toimi edes ajatuksen tasolla, miten ne voisi sujua siellä lenkkipolulla ja ruokakaupassakaan.

Näistä aiheista riittäisi ammennettavaa useampaankin postaukseen, mutta ajattelin nyt tiivistää tähän viisi pääpointtia, mitkä itselle jäi viikonlopusta käteen.

1. Elämä on perseestä (Laura Peippo)

Karusti sanottu, mutta pitkälti totta. Kevyemmin sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että elämässä tulee jatkuvasti vastaan uusia vastoinkäymisiä ja vaikka niitä kuinka yrittäisi ennakoida ja vältellä, ei niiltä kukaan pääse karkuun. Siksi ainut asia, mitä voimme tehdä, on muuttaa omaa suhtautumistamme vastoinkäymisiin. Voimme hyväksyä ne osaksi elämää, ja päästää niistä ajallaan aina irti. Kun lopetamme liiallisen märehtimisen voimme käyttää energiaamme johonkin, mikä vie meitä eteenpäin. Sillä ei ole väliä, kuinka terveellisesti elämme, kuinka paljon tienaamme rahaa tai kuinka paljon meillä on ystäviä, kaikille sataa välillä pa*kaa niskaan ja se on vaan kestettävä, jotta tämän ”väliajan” jolloin aurinko paistaa, voimme elää nauttien ja hymyssä suin.

.

2. Elämä on tässä ja se on nyt (Laura Peippo)

Koska elämä on perseestä, emme koskaan voi tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu (niin hyvässä kuin pahassakin). Ei siis ole mitään järkeä uhrata tätä ainutta merkityksellistä hetkeä, nykyhetkeä menneiden märehtimiseen ja tulevan odotteluun. Asioita ei tapahdu tulevaisuudessa vaan ne tapahtuvat nyt. Asioita mitkä tapahtuivat menneisyydessä, ei voi muuttaa ja siksi merkityksellistä on se, mitä teet nyt.

Haaveiletko asioista mitä tapahtuu sitten kun…? Totuus on, että asioita ei tapahdu sitten kun, vaan nyt. Asioita, minkä eteen teet nyt jotain, tulee tapahtumaan, mutta jos odotat sopivaa hetkeä, motivaatiota tai inspiraatiota, jäävät haaveesi todennäköisesti myös haaveen tasolle.

Ja koska elämän on tässä ja se on nyt, on myös löydettävä rohkeutta tarttua tilaisuuksiin, mitä elämä tuo eteen. On oltava rohkea ja sanoa #joo niille asioille, mitkä vievät pois mukavuusalueelta. Eteen tupsahtaville tilaisuuksille tuskin tulee toista parempaa hetkeä myöhemmin, joten parempi katsoa kortit nyt, kuin olla pahoillaan siitä myöhemmin.

.

3. Perustukset kuntoon (Mika Poutala)

Koska kaikki muutos lähtee sinusta itsestäsi ja vain sinä voit saavuttaa itsellesi asettamasi tavoitteet, on tärkeää, että pohja tälle kaikelle on kunnossa.
Vahva perusta rakentuu:

Identiteetille, mikä kestää vaikka matto vetäistäisiin jalkojen alta pois. Identiteetin on oltava jotain, mikä ei rakennu ulkoisiin tekijöihin, sen on oltava jotain, mitä kukaan muu ei voi viedä sinulta pois.

Arvoille, jotka ovat linjassa tavoitteidesi kanssa. ”Jos arvot ja tavoitteet ovat ristiriidassa, olet hukassa”

Ruokavaliolle, joka tukee tavoitteiden saavuttamista. Toki huonollakin ruokavaliolla pääsee eteenpäin, mutta verkkaisemmin…

Unelle, joka on riittävää ja laadultaan hyvää. Kuinka paljon sun rattaisiin mahtuu ylimääräisiä kapuloita, jotka hidastavat maaliin pääsyä?

Liikunnalle, joka tukee terveyttä ja pitää sut toimintakykyisenä oli tavoite mikä hyvänsä.

Ajatusmalleille, jotka ovat tarkoituksenmukaisia ja itsesi perustelemia. Teetkö asioita vain, koska vanhemmat, ystävät tai yhteiskunta on aivopessyt sut toimimaan tietyllä tavalla? Vai oletko käynyt nämä itsellesi ajatuksella läpi?

Mitä korkeammalle tähtäät, sitä vankempi on myös perustan oltava. Millon viimeksi olet pohtinut näitä juttuja ajatuksella?

.

4. Yhdessä olemme enemmän (Esa Saarinen)

Viikonlopun kantavana teemana oli yhdessä tekeminen ja kaikkien kannustaminen. Esa summasi tämän merkityksen hyvin yhteen. Kun toimimme yksin, voimme parhaimmillakin olla vain yksilön summa (potentiaali 1). Sen sijaan ryhmässä voimme saada toisissamme esiin piilossa olevan potentiaalin ja nostaa yksilön potentiaalia korkeammalle (esim. potentiaali 1,2) jolloin kaikkien ryhmän jäsenten yhteispotentiaali kasvaa pelkästä ykkösestä korkeammalle. Tämä näkyy esim. itsensä ylittämisenä liikuntasuorituksessa, kun muut kannustavat sinua vetämään treenin loppuun, vaikka yksin olisit jättänyt leikin kesken. Sama näkyy toki myös toisin päin: onko koulussa tai töissä työporukka lannistava ja negatiivinen kierre saa sinutkin alisuoriutumaan tehtävästä (potentiaali 0,8), jonka olisit mahdollisesti yksin hoitanut paremmin? Lannistavassa porukassa vaikkapa esiintymisjännitys ei avaa sinulle mahdollisuutta päästä parhaaseen potentiaaliisi vaan vetää sinut ja koko ryhmän potentiaalin paljon odotettua alemmaksi.

Kannustaminen, ystävällisyys tai auttaminen ei maksa sinulle mitään, mutta se vaatii koko ryhmältä heittäytymistä ja avoimuutta. Siksi se ei aina ole helppoa, mutta kokeileminen ei maksa mitään. Haluatko sä saavuttaa oman täyden potentiaalisi ja auttaa myös muita saavuttamaan omansa, vai vedätkö mieluummin koko porukan kertaheitolla pinnan alle?

5. Ei vois paremmin mennä (Johannes Hattunen)

Sulta kysytään ”miten menee”, kuinka vastaat?

”No ihan ok, vähän on kiirettä ja flunssaa…”

Nykyään moni perusasia on meille niin itsestäänselvyys, että emme edes tajua miten hyvin meillä menee. Se että elämä on perusperseestä ei vielä tarkoita, etteikö meillä vois mennä kokonaisuudessa ihan pirun hyvin. Meillä on vaan tapana olla vähän pessimististä kansaa, joka ei turhaan kehu, jos menee hyvin. Miksi? Katoaako se onni, jos sen myöntää ääneen? Vai voisiko sittenkin olla niin, että sen minkä sanot ääneen, iskostuu myös sun jokapäiväseen ajatteluun ja opit arvostamaan sitä, mikä elämässä on hyvää just nyt.

Arki on täynnä pintapuutteita:
kissa oksentaa matolle, mut et sä sitä kissaa sen takia lakkaa rakastamasta, puoliso tekee jatkuvasti asioita ihan väärin, mutta suuremmassa mittakaavassa nää jutut on ihan pikkujuttuja,
ja kaiken lisäks ulkona sataa vettä, mut et sä silti suunnittele muuttoa Saharaan.

Kun opimme suhtautumaan näihin pintapuutteisiin vain kosmeettisina pikkuvikoina, vapautuu meiltä valtavasti energiaa hyville asioille. Kun näemme kokonaisuuden, voi todeta ääneen että ei vois paremmin mennä!

Nää viisi juttua kolahti mulle aika isosti vaikka mitään uutta ja mullistavaa näissä ei varsinaisesti ollut. Joskus sitä vaan tarvii jonkun, jonka sanoo asiat ääneen niinkun ne on, jotta niihin on helpompi tarttua. Toivottavasti näistä jäi sullekin jotain käteen ja ehkä tuleva viikko pärähtää käyntiin ihan erilaisella energialla. Arjen hyvinvointi on pieniä oivalluksia, joilla on kokonaisuuden kannalta suuri merkitys. Ne on useimmiten juttuja, mitkä ei maksa sulle mitään, mutta ne vaatii aikaa ja heittäytymistä.

Näillä mietteillä toivotan sulle ihanaa viikonloppua!

-Ronja  

VIISI FAKTAA KAHVISTA

Suomalaiset ovat kahvikansaa – ehkä sinunkin päiväsi starttaa kupillisella kuumaa? Kahvin parissa vietetään hetkiä työpaikkojen kahvipöydissä ja kupin äärellä vaihdetaan ajatuksia paikassa jos toisessa. Kahvi kuuluu monella arkeen ja juhlaan.

Tiesitkö kuitenkaan näitä seikkoja tuosta nautintoaineesta?

  1. Kahvin sisältämä kofeiini on lääkkeenomaisesti vaikuttava kemikaali. Kofeiinia voi nauttia liikaa ja suuret määrät voivat pahimmillaan aiheuttaa kofeiinimyrkytyksen. Runsas kofeiinin saanti säännöllisesti johtaa kofeiiniriippuvuuteen.
    Kofeiinin saanti voi helposti nousta liian suureksi, jos nauttii useamman kupin kahvia päivässä ja lisäksi erilaisia elintarvikkeita, joihin on lisätty kofeiinia (esim. energiajuomat, suklaa, purukumit, patukat ja kurkkupastillit).
    Aikuiset suomalaiset juovat keskimäärin 4-5 kupillista kahvia päivässä, mikä vastaa kofeiinimäärältään 320-500mg päiväsaantia. Kofeiinimyrkytyksen oireita voi ilmaantua päiväsaannin ylittäessä 400mg, yleisimmin kuitenkin yli 600mg. Kofeiinimyrkytyksen oireita ovat levottomuus, pahoinvointi, vapina, sydämentykytys ja hermostuneisuus. Vaikeassa myrkytyksessä ilmaantuu myös kouristuksia.
  2. Kahvi treeniboosterina: viimeistään puoli tuntia ennen treeniä nautittu kahvi parantaa suorituskykyä ja antaa lisäenergiaa treeniin. Eli jos kaipaat vähän lisää puhtia liikuntaan, niin kannattaa ajoittaa kupillisen tai jopa parin nauttiminen niin, että kofeiinin vaikutus ajoittuu harjoittelun ajalle. Kofeiini imeytyy melko nopeasti vereen, eli maksimivaikutus on nähtävissä jo puolen tunnin kuluttua nauttimisesta.
  3. Kofeiini sekoittaa kehon normaalia rytmiä nukahtamisen ja yöunen osalta. Kahvin kofeiini vaikuttaa välittäjäaineeseen nimeltä adenosiini, joka säätelee kehon uni-valverytmiä. Normaalisti adenosiinin määrä lisääntyy päivän aikana, mikä aiheuttaa väsymyksen tunteen ja lisää nk. unipainetta. Kofeiinin käyttö salpaa adenosiinireseptoreita, mikä pitää aivot aktiivisempana eikä väsymyksen tunnetta synny samalla tavalla. Näin luodaan keinotekoisesti virkeä tila, minkä jälkeen kofeiinin poistuessa kehosta tapahtuu kofeiiniromahdus, kun kehoon kertynyt adenosiini alkaa taas toimia. Tällöin energiataso laskee nopeasti, toiminta- ja keskittymiskyky hidastuvat ja alkaa nukuttaa.
  4. Kofeiinitorkut:
    Haluatko kaiken irti päivänokosista? Kokeile kofeiinitorkkuja!
    Juo kahvia kupillinen tai pari ennen päiväunille menoa. Kofeiini ei vaikuta nukahtamiseen, mutta päiväunien pysyessä riittävän lyhyinä eli maksimissaan n. 20min, kofeiinin vaikutus on herätessä suurimmillaan. Näin nokosilta herätessä on tutkitusti virkeämpi olo, kuin pelkän kahvin nauttimisen tai pelkkien nokosten jälkeen. Näin ehkäiset päiväunien jälkeisen tokkuraisen olon. Kahvin nauttimisesta ei kuitenkaan ole hyötyä, jos torkut venyvät liian pitkiksi.
  5. Kahvi ja vatsan toiminta:
    kofeiini lisää haponeritystä mahassa, ja kahvin käyttö saattaa pahentaa muista syistä johtuvia vatsavaivoja, kuten närästystä. Ärtyneestä suolesta sekä tulehduksellisista suolistosairauksista kärsivät ihmiset saavat kahvista vatsaoireita herkemmin kuin muut. Kofeiini voi myös kiihdyttää vatsan toimintaa ja aktivoi ruuansulatushormonien, mm. gastriinin eritystä – joillakin siis kahvin juominen luo kiireen päästä vessaan. Herkkävatsaisille kahvin ystäville hyvä vaihtoehto voi olla tummapaahtoinen kahvi, sillä sen ei ole huomattu aiheuttavan yhtä paljoa vatsavaivoja, mitä suomalaisten suosima vaaleapaahtoisen kahvin.

+
Kahvi sisältää kivennäisaineita, mm. kaliumia ja magnesiumia ja ei lainkaan energiaa. On kuitenkin hyvä huomioida kahvin määrä energiansaannissa, jos juot kahvisi maidolla, kermalla tai sokerilla. Päivittäisistä kahvikupposista voi kertyä reilustikin energiaa, jos lisukkeita käyttää paljon tai kuppeja kertyy päivän aikana useita.


Voit myös pohtia, onko kahvi sinulle nautintoaine, vai pelkästään pakollinen voimavara mikä pitää sinut liikkeellä? Juotko kahvia, koska pidät siitä, vai tottumuksen vuoksi?

Lisääkö kahvin juominen hyvinvointiasi, vai kenties heikentää sitä?

Nautinnollista viikon jatkoa toivottaen,
Tanja

HYVINVOINTIVALMENTAJA YRITYKSELLE?

Työhyvinvointi on asia, johon jokaisen työnantajan ja yrityksen johtohenkilöiden tulisi kiinnittää huomiota. Hyvinvoiva työntekijä on yrityksen voimavara, joka on tuottavampi ja tehokkaampi, kuin huonommin voiva yksilö. Moni yritys saa jonkin verran tukea työhyvinvoinnin kehittämiseen esimerkiksi työterveyden kautta, mutta riittäkö se todella?

Onko sinun työpaikallasi kiinnitetty riittävästi huomiota työhyvinvointiin ja jaksamiseen? Mitä toimia teillä on tehty hyvinvoinnin kehittämiseksi? Seurataanko kehitystä ja muutosta jollakin tavalla? Onko teillä käytössä jotakin mittareita hyvinvoinnin osalta?

Voisitteko voida entistä paremmin työpaikallanne?
Kuinka toimintaanne voisi kehittää entisestään?

Jo olemassaolevien toimien tukena voisi teidänkin yhteisöllenne olla hyvinvointivalmentaja. Henkilö, joka tuntee teidän tämänhetkisen tilanteen ja pystyy kehittämään hyvinvointianne uudelle tasolle laadukkaiden palveluiden, mittausten sekä yhteistyökumppaneiden avulla.

Meillä Fiillä työhyvinvointivalmennukset perustuvat huolelliseen tutustumiseen jokaisen asiakasyrityksen tilanteeseen ja tarvittaviin toimiin. Emme siis tarjoa yhtä ja samaa ratkaisua kaikille, vaan löydämme palveluistamme ne osat, joista olisi juuri kullekin asiakkaalle eniten hyötyä ja iloa. Palvelulupauksemme mukaan – olemme yrityksenne henkilökohtainen hyvinvointivalmentaja. Teemme työtä persoonalla ja haluamme todella tutustua asiakkaisiimme, jotta voimme tarjota parasta mahdollista palvelua.

Hyvinvointivalmentajan tuella voi syventyä esimerkiksi kehon kuormitukseen ja stressitasoihin Firstbeat hyvinvointianalyysin sekä Fibion istumis- ja arkiaktiivisuusanalyysin pohjalta. Nämä toimivat hyvinä välineinä alkutilanteen kartoitukseen ja pohjana toiminnan suunnittelulle. Mittausten avulla on hyvä myös seurata tilanteen kehittymistä pidempien valmennusjaksojen aikana.

Valmennusjaksojen sisällöt suunnitellaan yrityskohtaisesti, mutta ne voivat sisältää mm.

  • liikunnallisia ohjauksia ja valmennusta joko työaikana tai vapaa-ajalla,
  • tiedollisia kokonaisuuksia luentojen ja workshopien muodossa, jotta oman hyvinvoinnin ylläpito ja kehittäminen olisi jatkossakin helpompaa,
  • työyhteisön virkistys- ja teemapäiviä
  • työympäristön aktivointia ja kehittämistä.

Miksi hyvinvointivalmentajan hankkiminen kannattaa?

Kun tehdään muutoksia hyvinvointiin liittyvissä asioissa, on helppo luisua takaisin vanhoihin tapoihin. Tämä tapahtuu usein hiljalleen, mutta on myös mahdollista että ”uutta elämää” jaksaa täysillä viikon tai parin verran ja yhtäkkiä iskee seinä vastaan. Lopputuloksena kuitenkin usein on, että palataan samaan vanhaan. Omat resurssit eivät tunnu riittävän, eikä aina oikein tiedä mikä menee vikaan. Hyvinvointivalmentajan tuki on tässä vaiheessa hyvin olennainen. Valmentaja pystyy tsemppaamaan eteenpäin silloin, kun tuntuu että paras ratkaisu olisi vajota sohvan pohjalle seuraavaksi kolmeksi viikoksi. Valmentajan tuella saat myös selkeitä työkaluja ja toimia oman hyvinvointisi kehittämiseksi.

Työnantajan kannalta hyvinvointivalmentajan hankkiminen on investointi tuottavuuteen – ei kuluerä. Palvelumme kautta saa todellista hyötyä ja käytännönläheistä opastusta hyvinvointia koskevissa seikoissa. Toiminnasta saa siis erittäin hyvin vastinetta käytetylle rahalle, toisin kuin erilaisten tyky-setelien ja maksuvälineiden osalta niiden jäädessä monilta työntekijöiltä käyttämättä. Puhumattakaan yhdestä tai parista tyky-päivästä vuodessa. Usein yksittäisestä yhteisestä päivästä jää parhaimmillaan kipeät lihakset, ähky ja ehkä myös päänsärky. Jos ei siis tänä vuonna kiinnostakaan lähteä keilaamaan, saunaan ja kaljalle, niin hyvinvointivalmentajan tuki ja innostavat tyky-päivät voivat olla teillekin mahdollisuus.

Hyvinvoinnin kehittäminen on melko yksinkertaista ja tapahtuu pienin askelin. Kuitenkin hyvänä apuna voi olla valmentaja, joka kertoo tarvittaessa missä mennään ja mitä tulisi kehittää. Hyvinvointivalmentajan avulla voitte myös saada työyhteisönä onnistumisen kokemuksia ja yhteisiä ahaa-elämyksiä, kun omasta työkulttuurista aukeaakin asioita, jotka voivat vaikuttaa vointiinne ja jaksamiseen radikaalistikin. Usein auttaa, että ulkopuolelta tulee jokin pieni sysäys oikeaan suuntaan – lopputuloksena voi olla suuria onnistumisia, hyvinvoiva ja tuottava työyhteisö.

Miksette siis kokeilisi?

– Tanja

Syksy starttaa pian – ota meidän kanssamme suunta kohti parempaa hyvinvointia ja löydä uutta kipinää työyhteisönne toimintaan!

Ota yhteyttä:
info@fiiwellbeing.com
p. 050 5616915 / 040 5841714

AKTIIVISUUSVINKIT KESÄÄN

Miten voisit aktivoida kesäisiä päiviä arjessa ja lomalla? Kesällä on ihanaa rentoutua ja laiskotella, mutta välillä on hyvä laittaa kroppaan hieman liikettä ja tehdä jotakin aktivoivaa. Kokeile vaikkapa seuraavia juttuja:

  • Hyödynnä koulujen pihat ja urheilukentät. Loma-aikoina pihat ovat tyhjillään ja monissa niistä on kenttiä ja välineitä erilaisiin peleihin ja liikuntaan. Tutustu siis lähiympäristöösi!
  • Vaihda kulkuneuvoa! Jos olet tottunut kulkemaan autolla tai bussilla, nappaa välillä pyörä alle tai lähde liikenteeseen kävellen. Saat uutta näkökulmaa tutussa ympäristössä liikkumiseen ja samalla meille tärkeää arkiliikuntaa.
  • Vie treenisi ulos. Nappaa jumppamatto tai muut treenivälineet mukaan ja nauti ulkoilmasta treenatessasi, sen sijaan että hikoilet sisätiloissa. Voit myös tutkia missä olisi lähiliikunta-alue, jossa voit tehdä toiminnallista treeniä erilaisten välineiden ja telineiden avulla.
  • Kokeile jotakin uutta lajia! Testaa SUP-lautailua, frisbeegolfia, rantalentopalloa tai vaikkapa geokätköilyä. Nappaa muutama kaveri mukaan ja testaa erilaisia juttuja – saatat löytää uuden itsellesi mieluisan tavan liikkua.
  • Nauti luonnosta! Lähde kävelylle lähimetsään, piknikille puistoon tai vaikkapa vesille meloen tai soudellen. Luonto vaikuttaa meihin monin positiivisin tavoin – jo lyhytkin oleskelu luonnon lähellä laskee stressitasojamme huomattavasti. Tee siis terveyttäsi edistävä valinta ja lähde ulos.
  • Tutki kotikaupunkisi tapahtumia ja nähtävyyksiä. Lähellä voi tapahtua paljonkin kaikkea mukavaa, jos vain pidät silmät ja aistit auki. Aina ei tarvitse lähteä kauas kivoja kesätapahtumia varten. Niitä voi olla aivan lähiympäristössäsi!

Onko sinun tapasi viettää kesää aktiivinen vai enemmänkin rentoutumiseen keskittynyt? Miten tahansa aikaasi vietätkään, muista nauttia kauniista kesäpäivistä ja -illoista omalla tavallasi. Löydä arjen elämyksiä lomapuuhien parissa.

Aurinkoista kesän jatkoa toivottaen,
Tanja

Kajaani/Sotkamo!
Jos SUP-lautailun kokeilu kiinnostaa, niin ota seurantaan Facebookissa SUP-melonta Kajaani ja SUP-Vuokatti. Näin pysyt ajan tasalla tarjoamistamme kursseista ja vuokrauksista.

Voit myös varata yksityistunnin tai ohjauksen omalle kaveriporukallesi, perheelle tai vaikkapa työyhteisölle.

Ota yhteyttä:
p. 050 561 6915 tai
tanja@fiiwellbeing.com

HIKITREENI KESÄLLE!

Kesällä normaalit liikuntarutiinit katkeavat helposti ja monet liikuntaharrastukset siirtyvät kesätauolle. Sisätiloissa liikkuminen saattaa tuntua suorastaan rikolliselta, kun ulkona paistaa aurinko eikä kahvakuulaa tule roudattua mökille mukaan. Katsellaan sitten syssymmällä sitä liikuntaa uudelleen!

Vai voisiko kesästä sittenkin ottaa kaiken ilon ja hien irti?

Vaikka kesällä liikkuminen saattaa rutiinien osalta hankaloitua, voi se tarkoittaa myös uutta mahdollisuutta innostua ja kokeilla uutta. Kesän kauniit maisemat kutsuvat juoksu- ja kävelylenkeille aivan eri tavalla kuin talven loskakelit. Miksi et siis hyödyntäisi inspiraatiota vaikka vain kesäaikana? Jos kuntosali ei houkuttele kesäisin, voi monet liikkeet siirtää pienin sovellutuksin tai sellaisenaan myös ulos. Tiedätkö, missä on sun lähin ulkokuntosali? Oletko koskaan käynyt tutustumassa ja kokeilemassa kotiseutusi lähiliikuntapaikkoja?

Myös erilaiset pelit onnistuvat kesällä melkein missä vain. Perinteiset palloilulajit kuten jalkapallo, lentopallo ja koripallo eivät vaadi kuin muutaman osallistujan ja pienpelit saadaan jo aikaiseksi. Pienellä mielikuvituksella myös erilaisista pihapeleistä saadaan liikunnallisia: miten olisi mölkky, missä pisteluku tarkoittaa lihaskuntoliikkeitä? Aina liikunnan ei tarvitse olla vakavaa, liikuntaa liikunnan vuoksi tekemistä, vaan välillä on hyvä höllätä säännöistä ja lähteä liikkumaan liikunnan ilon vuoksi. Sivutuotteena voi saada hyvän treenin tai ainakin hyvän hien pintaan. Monesti myös heittäytyminen lasten peleihin ja leikkeihin antaa siinä sivussa hyvää liikuntaa myös aikuisille.

Rutiinien rikkoutumista ei kannata ottaa liian vakavasti, kunhan muistaa pitää aktiivisen arjen näkökulman mielessään myös kesällä. Monelle meistä liikunnassa tärkeintä ei ole huippukuntoon pääseminen, vaan ylipäätään liikkeelle lähteminen. Jos tämänhetkinen liikunta tuntuu tylsältä puurtamiselta, kokeile jotain muuta, mikä tuntuu innostavalta. Lähesty liikuntaa ajatuksella ”mikä olisi kivaa” jolloin motivaatio tekemiseen on varmasti korkeampi, kuin pelkkä pakollinen raahautuminen päivän treenin pariin.

Ohessa yksi esimerkki kesätreenistä, minkä voit toteuttaa kotona tai mökillä. Voit myös napata lapset mukaan alkulämmittelyn eläinliikkeisiin!

Alkulämmittely

  • mittarimato
  • rapukävely (kuperkeikka + rapukävely)
  • hidas karhu
  • nopea karhu
  • apina
  • kuppikeinuminen selällään ja vatsallaan
  • keinuminen selällään jalat pään yli
  • iso ympyrä
  • hölkkä + nopea spurtti

Treeni

  1. Lankkuhyppy
  2. Dead bug
  3. Kontallaan ristikkäinen käsi ja jalka
  4. Kyykkyhyppy
  5. Matala-korkea lankku

Tee jokaista liikettä 45s. siirtyen suoraan seuraavaan liikkeeseen (vaihto esim. 5-10s.), kun olet tehnyt kaikki liikkeet kerran, pidä sarjan välissä palautus 60s. Toista sarja 3-5 kertaa. HUOM! voit tehdä liikettä 3 molemmille puolille 45s. tai vaihtaa puolivälissä toisen puolen.

Iloista juhannusta ja hyviä kesätreenejä toivotellen,

Ronja