ETÄTYÖHYVINVOINTIA

Työelämä on nykypäivänä jatkuvan muutoksen keskellä ja muutokseen mukautuminen voi ajoittain viedä paljonkin energiaa ja aikaa. Kuluneen kevään aikana olemme kuitenkin joutuneet mukautumaan muutoksiin hyvinkin nopealla tahdilla. Muutamissa päivissä kaikki, kenen oli mahdollista siirtyä tekemään töitä etänä, tekivät niin. Kevään aikana monet meistä ovat joutuneet omaksumaan uusia toimintamalleja, tai kehittämään jo olemassaolevia.

Etätyön vaikutus hyvinvointiin ja jaksamiseen on sekä positiivista että negatiivista. Monelle etätyöt vähentävät työmatkoihin käytettyä aikaa ja siten lisäävät esimerkiksi vapaa-aikaa perheen parissa. Positiivisia vaikutuksia myös jaksamisen ja tuottavuuden osalta on paljon. Kuitenkin etätyöskentely, varsinkin jos siihen on ikäänkuin ”pakotettuna”, aiheuttaa monelle varmasti erilaisia haasteita. Olen päässyt arvioimaan tilannetta ja etätyöskentelyn vaikutuksia omakohtaisen kokemuksen kautta. Omassa tilanteessani täysin etätyöhön siirtyminen ei tuonut mullistavan suuria muutoksia normaaliin tapaani tehdä töitä: yrittäjyyteen ja liikunnanohjaajana toimimiseen liittyvät toimistotyöt hoidan normaalitilanteessakin pääasiassa kotitoimistolta. Suurimman muutoksen onkin huomannut asiakastyön keskeytymisenä täysin. Fyysiset ohjaukset ovat tauolla, ja alkuun ei ollut lähes mitään asiakaskontakteja edes verkon välityksellä.

Työn luonteen muutos on kuitenkin ollut yllättävänkin kuormittavaa. Fyysisestä kuormituksesta on siirrytty voimakkaammin henkiseen kuormitukseen ja toisaalta passiivisen toimistotyön tuomiin haasteisiin. Koko liikunnanohjaajan työnkuva on tällä hetkellä aivan uudenlainen. Teemme paljon suunnittelua ja kehittämistä, sekä hallinnollinen työ yrityksen osalta rytmittää päiviä. Suurimpana muutoksena on tullut myynnin kehittäminen entisestään ja päivät ovat olleet täynnä puheluita, sähköpostiliikennettä sekä etätapaamisia eri kontaktien ja yhteistyökumppanien kanssa. Tämänhetkisestä työstä siis todella mitätön prosentti on ”jumppaamista”. Fyysistä tekemistä ja ohjauksia on viime aikoina tullut kova ikävä – voi kun pian pääsisi taas asiakastyön pariin!

Kotona töitä tehdessä huomaan helposti työpäivien venyvän. Kalenterissa on asioita, jotka pitäisi saada hoidettua tiettyyn päivään mennessä, ja iltapäivällä tulee yllättävänkin usein aloitettua ”vielä yksi juttu”. Näin huomaa monesti työpäivän venyneen tunnilla tai parilla. Parhaimmillaan illallakin saattaa vielä napata tietokoneen syliin, kun muistaa jonkin hoitamattoman työn. Useiden muiden kanssa aiheesta keskusteltuani en ilmeisestikään ole ainoa. Monella on kiire saada riittävästi töitä hoidettua ja kotona voi olla hankalampi rytmittää työpäivää niin, että saisi kaiken hoidettua normaalin työpäivän puitteissa.

Jaksaminen on koetuksella, kun työn henkinen kuormitus kasvaa liikaa ja työpäivät venyvät toistuvasti liian pitkiksi. Palautuminen kärsii, kun keho käy kierroksilla vielä pitkään töiden lopettamisen jälkeen. Saati sitten, jos stressikäyriä nostaa lisäksi esimerkiksi rahahuolet, epävarmuus tulevasta ja ylipäätään uuteen tilanteeseen totutteleminen. Väsymys tuntuu olevan jatkuvaa, eivätkä yöunetkaan enää oikein palauta. Heti aamulla herätessä on väsynyt ja sumuinen olo.

Jaksamisen tueksi on onneksi mahdollista tehdä asioita. Ei tarvitse tyytyä nuutuneeseen olotilaan ”koska tilanne nyt vain on tällainen”. Yhtenä avaintekijöistä on itsensä ja oman työn johtaminen – esimerkiksi selkeiden työaikojen määrittely ja niissä pysyminen, päiväkohtaisten tehtävälistojen kirjaaminen sekä riittävä työn tauottaminen. Kuormittuneessa tilassa on toki myös mahdollista tsekata tilanne esimerkiksi Firstbeat hyvinvointianalyysilla, josta saa luotettavaa dataa kehon toiminnasta tämänhetkisessä tilanteessa. Tulosten perusteella voi näin perustellusti tehdä toimenpiteitä oman hyvinvoinnin ja jaksamisen kehittämiseksi. Kukaan meistä ei tiedä, kuinka kauan elämme tällaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa, joten eikö kannattaisi ottaa askeleita kohti parempaa jaksamista tässäkin tilanteessa?

Hyvinvointiin kannattaa panostaa aina. Ei vain silloin, kun ”tilanne normalisoituu” tai ”kiire helpottaa”. Meidän pitäisi pystyä toimimaan mahdollisimman järkevästi myös kiireisenä aikana, polttamatta itseämme loppuun.

Kotitoimistojen yhtenä suurena ongelmana on myös huonot työasennot ja ergonomia. Jokainen meistä huomaa tämän, kun tekee muutaman päivän töitä tietokoneella sohvan nurkassa tai liian matalan pöydän ääressä kyyryssä, tai muuten vaan solmussa röhnöttäen. Yhtäkkiä onkin niskat kestojumissa, selkää pakottaa ja jalkoja särkee. Milloin mikäkin paikka on kipeänä tai puutuu, päätäkin jomottaa ja koko kropassa saattaa olla voimaton olo. Olosuhteet toki saattavat olla mitä ovat. Kaikilla ei kotiin mahdu säädettäviä sähköpöytiä ja ergonomisia toimistotuoleja. On kuitenkin tärkeää, että tekee parhaansa jaksamisen ja ergonomian kehittämiseksi. Pystytkö esimerkiksi vaihtelemaan työasentoja riittävästi? Välillä voit työskennellä pöydän ääressä istuen, mutta olisiko välillä mahdollisuus koota itse seisomatyöpiste? Kokeile esimerkiksi pinota kirjoja pöydälle niin, että saat työpistettäsi kohotettua. Tai kokeile nostaa tuoli tai jakkara pöydän päälle korokkeeksi. Käytä mielikuvitustasi ja etsi kotoa tarvikkeita, joilla saat vaihtelua työasentoihin!

Tee-itse-seisomatyöpiste

Kokeilin itse kantapään kautta työasentojen vaihtelun merkityksen. Istuin pari peräkkäistä 8h työpäivää työpöydän ääressä lähes tauotta. Tauottaminen ja taukoliikunta unohtuivat aluksi aivan tyystin. Näiden päivien jälkeen totesin kuitenkin, että jotain on muutettava: muutos normaaliin, liikkuvaan työhöni oli radikaali ja selkäni kipeytyi niin pahasti, että nukkuminenkin vaikeutui. Tämän jälkeen otin työpöydän lähelle vaihtoehtoja. Istuimiksi tuoli ja jumppapallo, seisomatyöpiste laatikoiden ja kirjojen avulla. Jalkojen kipeydyttyä seisoessa lisäsin vielä jumppamaton, mikä pehmentää jalkojen kuormitusta seisoen työskennellessä.

Suurimpia huomioita viime viikkojen aikana on kuitenkin ollut taukoliikunnan ja hyvän ravinnon merkitys jaksamisen ylläpidossa. Olen huomannut uskomattoman ison muutoksen vireystasossa, kun olen alkanut tehdä kaksi ohjattua 3 minuutin mittaista taukoliikuntaa päivän aikana ja olen muistanut syödä riittävästi ja laadukkaasti. Taukoliikunnassa meillä on apuna ollut Smart Break taukoliikuntaohjelmisto, jonka kanssa aloitimme yhteistyökumppanuuden vastikään. Tuo aivan uutta lisävirtaa päivään, kun pääsee ”ohjattuun” liikuntatuokioon pari kertaa päivässä!

Kaiken kaikkiaan, etätyöskentelyssä tulisi huomioida kokonaiskuormitus samoin kuin kaikessa työssä muutenkin. Jos kroppa on äärirajoilla kaiken touhuamisen, työnteon ja korkeiden stressitasojen vuoksi, ei ole järkevintä vielä lisäksi paahtaa täysillä tehoilla treeniä pysyäkseen kunnossa. On tärkeää huomioida omat voimavarat kussakin tilanteessa. Jos et itse tunnista noita voimavaroja esimerkiksi fyysisen olotilan osalta, on mahdollista myös pyytää apua.

Voit ottaa esimerkiksi meihin yhteyttä, jos haluat jutella tilanteestasi – voimme yhdessä tsekata mitä kannattaisi lähteä tekemään. Voit varata maksuttoman 15min konsultaation spostilla info@fiiwellbeing.com (tai tanja@fiiwellbeing.com / ronja@fiiwellbeing.com jos haluat olla suoraan yhteydessä jompaankumpaan meihin).

 

Näillä ajatuksilla kohti parempaa jaksamista,
Tanja

 


Lisätietoa
Firstbeat hyvinvointianalyysista
Smart Breakista

Kysymykset & tilaukset:
info@fiiwellbeing.com
050-5616915

Reader Interactions

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *