HENKINEN KUORMITUS VIE VOIMAT – MIKÄ PSYKOLOGINEN PALAUTUMINEN?

Tuntuu ettei jaksa. Pian heräämisen jälkeen on olo, että voisi mennä takaisin nukkumaan. Yöunesta ei tunnu olevan mitään hyötyä ja päiväunia voisi nukkua päivittäin. Arkiset pienetkin toimet tuntuvat liian raskailta. Tavalliset toimet kasautuvat ja kuormittavat mieltä. Tuntuu että kaikki mitä ”pitäisi tehdä” kasautuu painoksi hartioiden päälle. Päivät ovat puurtamista ja välillä odottaa vain iltaa että saisi mennä takaisin nukkumaan. Välillä on olo että ei saa otetta omasta elämästä. Ajatus ei kulje ja asiat ja tehtävät tahtovat unohtua.

Välillä elämässämme on aikoja, kun mielen päällä on yksinkertaisesti liikaa asioita. Henkinen kuormitus kasvaa syystä tai toisesta liian suureksi. Voi olla, että omassa elämässä tapahtuu ikäviä asioita, elämänmuutoksia, läheisten tai omaa sairautta, stressaava elämäntilanne täyttää arjen tai esimerkiksi tämänhetkinen poikkeustilanne on tuonut niin paljon kuormitusta ja mietittävää. Jokaisen tilanne on erilainen, mutta ajoittain kaikilla meillä on haastavampia aikoja.

Henkinen kuormitus ja palautuminen tulisi huomioida yhtä lailla kuin fyysisestäkin kuormituksesta palautuminen. Kiinnitämme entistä enemmän huomiota kehomme palautumiseen treenistä ja työstä – moni myös mittaa omaa olotilaansa erilaisilla laitteilla, älykelloilla ja sormuksilla. Muistammeko kuitenkaan ottaa huomioon miten meidän mielemme voi?

Kuormitus henkisellä ja sosiaalisella tasolla ei ehkä ole niin helposti mitattavissa kuin fyysinen kuormitus. Aivoissa emme tunne samalla lailla lihaskipua kuin tahdonalaisissa lihaksissamme. Aina ehkä emme osaa myöskään hellittää ja rauhoittaa menoa riittävän ajoissa – ”minähän olen vain vähän väsynyt”. Jatkamme arjessamme selviytymistä. Arjen pitäisi olla elämää. Ei selviytymistä hetkestä ja päivästä toiseen.

Henkiseen kuormitukseen liittyy termi psykologinen palautuminen. Termillä viitataan työstä palautumiseen, eli vapaa-ajan palauttavuuteen suhteessa työhön. Silloin kun vapaa-aika on kuormittavaa ja työlle ei ole vastapainoa, psykologinen palautuminen jää vähäiseksi. Tuolloin ei ole ihmekään, että mielemme ikään kuin ylikuormittuu. Voi tuntua, että on vaan liikaa kaikkea meneillään. Hallinnan tunteen menetys hämmentää ja tuntuu ikävältä. Nykyaikainen työrytmi on monella alalla hektinen ja on hankalaa ilmaista, että tarvitsisi tauon.

Työelämässä ja erityisesti työnantajien asemassa tulisi huomioida työyhteisön jaksamiseen vaikuttavat tekijät mahdollisimman laajasti. Tärkeää ei ole pelkästään ergonomia, tauottaminen, palautuminen ja virkistyspäivät vaan myös jaksamisen huomiointi kokonaiskuormituksen tasolla. Tässä suuressa roolissa ovat toimiva työterveyshuolto ja riittävän pieni kynnys ottaa esille itseä huolettavia asioita. Kommunikaatio ja avoin ilmapiiri työyhteisössä vievät jo pitkälle.

Psykologisen palautumisen teemaa käsiteltäessä hyödynnetään usein dramma-mallia, jossa määritellään kuusi psykologista tarvetta palautumisen näkökulmasta.

Detachment – työstä irrottautuminen

Tietoisesti irrottautuminen työasioista, esim. sulkemalla sähköposti. Olisi hyvä saada myös ajatukset pois työn ympäriltä – keskittymistä vaativat tehtävät tai harrasteet voivat toimia paremmin kuin vaikkapa lenkkeily, jossa mieli saa edelleen vaeltaa vapaasti mieltä kuormittavissa tekijöissä

Relaxation – rentoutuminen

Tekemistä, joka ei vaadi psyykkisiä tai fyysisiä ponnisteluja. Osaatko tunnistaa, mikä sinua todella rentouttaa? Toimiiko tv tai sosiaalinen media, vai olisiko kenties rentouttavampaa kuunnella lempimusiikkiasi, lukea hyvää kirjaa tai kenties jopa tehdä jokin rentoutumis- tai hengitysharjoitus? Rentoutumiselle on myös varattava aikaa – suoraan päivän touhuista nukkumaanmeno on todennäköisesti meille monelle haastavaa. Kehon ja mielen rentoutumiselle tulisi löytää tilaa omasta kalenterista.

Autonomy – autonomia tai omaehtoisuus

Kontrollin kokemus: tunne että voi itse päättää oman vapaa-aikansa aikatauluista. Kokemus siitä, että elää sellaista elämää, kuin itse haluaa.

Mastery – taidonhallinta

Uusien taitojen opettelu (työn ulkopuolella) – esim. harrastukset, tiedonhankinta eri kanavien kautta, opiskelu, omien näkemysten laajentaminen vaikkapa taiteen kautta

Meaning – merkityksellisyys

Itselle mielekkään elämän eläminen, merkityksellisyyden kokemus ja sitä tuottavat toimet. Merkityksellisyyteen voidaan liittää myös tunne siitä, että ymmärtää mistä omassa elämässä on kyse eli tietynlainen hallinnan kokemus: ”pystyn ennakoimaan mitä omassa elämässäni tapahtuu”.

Affiliation – yhteenkuuluvuus

Dramma-mallissa huomioidaan myös sosiaalinen ulottuvuus – yhteyden kokemus muita ihmisiä kohtaan, esimerkiksi tunne sootä että on osa jotakin yhteisöä. Tärkeä osa yhteenkuuluvuuden tunnetta ovat positiiviset ja läheiset ihmissuhteet.

Kuormittavassa elämäntilanteessa vapaa-ajan palauttavuus jää helposti heikoksi. Pyritään vain selviytymään pakollisista asioista, joten toimet ja tekeminen, jossa mieli saisi levätä, voivat helposti jäädä sivuun. Kun tuntuu että ei jaksa, ei ensimmäisenä mielessä ole tehdä jotain aktiivista, vaikka kuinka tietäisi sen olevan itselle mieleistä tekemistä.

Työstä irrottautumiseen paras keino ei välttämättä ole aivottomana Netflixin tuijottaminen, sillä se ei välttämättä vie ajatuksia tarpeeksi pois työasioista. TV:n katselu voi myös toisaalta olla liian virikkeellistä palauttaakseen kuormituksesta. Rentoutuminenkaan ei välttämättä ole optimaalisinta sohvan nurkassa somea selatessa ja toisella silmällä leffaa katsoessa. Mieli voisi kaivata tietoista hengittämistä, meditaatiota tai muuta rauhallista puuhaa.

Dramma-mallin autonomian ja merkityksellisyyden kokemukset voivat olla hukassa, kun tuntuu että oma elämä heittää häränpyllyä ja seinät kaatuvat päälle. Hallinnan tunne omasta elämästä on hukassa, joten on luonnollista, että mieli tuntuu kuormittuneelta. Näissä tilanteissa olisi parasta vaan jollakin tavalla pystyä helpottamaan omaa tilannetta: voisiko töissä helpottaa, kun muu elämä kuormittaa? Pystyykö esimerkiksi työtehtäviä muokkaamaan tai aikatauluttamaan eri tavoin? Olisiko mahdollista ottaa muutama vapaapäivä?

Viime viikkoina olen pohtinut henkistä kuormitusta ja psykologista palautumista paljonkin. Olen ollut kiitollinen siitä, että yrittäjänä pystyn vaikuttamaan oman työni rytmiin ja kuormitukseen. Toki myös kesä tuo oman joustonsa tekemiseen, kun syksyn kiireet eivät ole vielä alkaneet. Olen miettinyt, miten ihmiset pärjäävät tilanteissa, kun oma arki iskee vasten kasvoja ja silti pyritään jaksamaan töissä niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Moni haluaa vain näyttää pärjäävänsä. Kuinka vahingollista se kuitenkin pidemmän päälle on, jos työntekijä polttaa itsensä loppuun sillä, että haluaa näyttää olevansa vahva?

Toki, työnteko ja rutiinit voivat pitää meidät arjessa ja järkevässä rytmissä kiinni silloin, kun tuntuu että mistään ei saa otetta. Kuitenkin erityisesti luovassa ja tietotyössä mielen kuormitus voi olla todella raskas tila, kun tuntuu että aivot ovat sumun peittämät. Kun ei ole mitään sanottavaa, niin on hankalaa tuottaa mitään järkevää.

Tärkeää olisi pystyä tunnistamaan, miltä itsestä tuntuu sekä henkisesti että fyysisesti. Pelkän fyysisen kuormituksen ohella olisi hyvä huomioida oman arjen kokonaiskuormitus. Kaikki vaikuttaa kaikkeen – jos mieli on kuormittunut ja kaipaa normaalia enemmän lepoa, niin myöskään muulla keholla ei ole optimaalinen tilanne esimerkiksi intensiiviselle tehotreenille. Huomioidaan kehomme kokonaisuutena. Olemme kokonaisuus fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä. Jokainen näistä vaikuttaa toisiinsa. Aina uupumisessa ja huonossa palautumisessa ei ole kyse liiallisesta treenistä ja kovasta fyysisestä kuormasta. Myös mieli voi olla kovilla.

Henkisesti kuormittuneena pitäisi löytää tapa ja aika levätä riittävästi. Löytää mielelle aikaa palautua. Suosittelen tekemään edes pieniä hetkiä itselle mieleisiä asioita. Pala palalta. Luonto tekee meille hyvää, joten jos mahdollista niin mene ulos ja hengitä. Hetki hetkeltä voit löytää taas arkeesi palauttavia hetkiä. Tilanteet muuttuvat.

Osaatko tunnistaa itsessäsi, jos kuormitus elämässä käy liian kovaksi?
Onko sinulla hyviä tapoja antaa mielelle lepoa, kun tunnet itsesi kuormittuneeksi?
Mitä toimintamalleja voisit kehittää, jotta psykologiselle palautumiselle olisi riittävästi tilaa arjessasi?

– Tanja

Reader Interactions

Comments

  1. Olipas hyvä ja ajatuksia herättävä postaus. Tuntuu että juurihan näitä asioita pohti tuossa keväällä, mutta nyt syksyllä on kyllä taas oiva tilaisuus ottaa hetki aikaa ja miettiä näitä ennen kuin lomalta palaa täysin syksyn menoihin! Kesällä huomasin että suunnistus on kyllä täydellistä irrottautumista työ-/opiskeluasioista, ei mahdu mieleen samaan aikaan kuin suunta, vauhti ja rastinumero😅 täytyy miettiä vastaava laji sitten varmaan talvelle haha…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *