MINDSET – OLETKO ITSESI PUOLELLA?

Mihin kiinnität ensimmäisenä huomiota, kun aamulla katsot itseäsi peilistä? Näetkö väsyneet silmät ja epätäydellisen ihon vai ehkä sittenkin kauniit poskipäät ja itsevarman katseen?

Kun epäonnistut mölkyn heitossa, annatko itsellesi heti sivaltavan palautteen helpon tehtävän epäonnistumisesta vai keskitytkö jo seuraavaan heittoon ajatuksella ”ei se mitään, seuraava heitto menee paremmin”.

Kohtaatko uudet tilanteet epäillen vai uskoen omiin kykyihisi?

Sisäinen äänemme eli tapa, millä puhumme itsellemme voi olla joko kannustavaa tai lannistavaa. Puhuessamme ystävillemme, mietimme sanojamme ja niiden herättämiä tunteita, mutta harvemmin pysähdymme kuuntelemaan, miten puhumme itsellemme.

Puhummeko itsellemme kuten parhaalle ystävälle vai vuodatammeko ilmoille kaiken mitä mieleen juolahtaa?

Tapa, jolla puhumme itsellemme, voi joko tukea meitä matkalla tavoitteisiin tai se voi olla taakka joka hidastaa meitä. Kumman valitset?

Sisäinen puhe elämäntapamuutoksessa

Elämäntapamuutoksen tekeminen vaatii muutoksia arkirutiineihin, syömistottumuksiin, aktiivisuuteen… Konkreettisten tekojen lisäksi se saattaa vatia paljon työstöä myös pään sisällä. Halu ja motivaatio ovat tärkeitä alulle pistäviä voimia, mutta niiden lisäksi myös omalla asenteella itseensä ja omaan tekemiseen on suuri merkitys.

Voit kuvitella, miten käy elämäntapamuutoksen, missä uskoa omaan onnistumiseen ei ole edes alussa ja matkassa nähdään vain kaikki negatiiviset näkökulmat. Miten jokainen ”lipsahdus” on henkilökohtainen epäonnistuminen ja oikeastaan ei edes usko, että muutos olisi mahdollista tapahtua. Arvasinhan minä, että tässä käy näin…

Kärjistetyllä esimerkillä tarkoitan sitä, että mikäli emme edes itse usko onnistumiseemme, miten se voisi ylipäätään olla mahdollista? Onko sinulla elämäntapamuutos kesken? Millaisia ajatuksia päässäsi käy herkuttelun hetkinä, tai jos lenkki jää väliin sateen vuoksi? Entä silloin kun vaakaan on odottamatta ilmestynytkin kilo lisää?

Positiivisen puheen ei tarvitse eikä pidä olla tosiasioiden unohtamista ja selittelyä, mutta tarvitseeko itseään ”rankaista” määräänsä enempää? Elämä ei ole täydellinen suoritus ja arki heittää aina suunnitelmiin omia kapuloitaan, joten tasapainoilu ja terveellisen elämäntavan opettelu vaatii aikaa. Matkaan mahtuu yhtä lailla onnistumisia kuin epäonnistumisiakin ja vain kokonaisuudella on todella merkitystä. Sen vuoksi yksittäisiin alamäkiin on turha laittaa määräänsä enempää negatiivista energiaa. Usein muutoksen tekeminen on haastavaa jo itsessään, joten armollinen ja kannustava asenne omalta itseltään tuo varmasti enemmän voimaa kuin itsensä sättiminen. Entäpä jos seuraavalla kerralla epäonnistumisen hetkellä kysyisitkin itseltäsi, mitä voisit seuraavalla kerralla tehdä toisin?

Työelämässä

Millaista on sisäinen puheesi työssä? Harvan työ on yksinkertaista ja muuttumatonta toistoa päivästä toiseen. Päivät tuovat mukanaan erilaisia haasteita ratkaistavaksi ja välillä niihin pitää reagoida nopeasti. Onko ensimmäinen ajatuksesi myönteinen/ratkaisuun pyrkivä vai kielteinen ja tuskastunut? Jos reagoit haasteisiin aina kielteiseen sävyyn, vahvistat jatkuvasti negatiivista mielikuvaasi. Kuinka nautinnollista työ voi olla, jos pää on täynnä ikäviä ajatuksia eikä tilaa positiivisuudelle edes haluta antaa? Harjoittelemalla positiivista tai edes neutraalia suhtautumista työn luonteen kannalta muuttumattomiin epävarmuustekijöihin, rakennat itsellesi parempaa pohjaa työstä nauttimiselle.

Haastavat työtehtävät voivat myös herättää meissä epävarmuutta omia taitojamme kohtaan. Miten puhut itsellesi ennen tärkeää tapaamista tai esiintymistilannetta? Oletko luuseri, joka ei osaa mitään ja älä nyt mokaa tätäkin vai oletko tullut voittamaan ja viemään homman kotiin täydellä ammattitaidolla? Häviäjän asenteella häviö on taattu ja todennäköisesti se näkyy jo kehonkielestäsi, mutta jos päätät olla tänään voittaja, on puolellasi jo yksi tärkeä tukijoukko viemässä sinua kohti maalia. Kannustavaa puhetta voi alkuun olla vaikeaa toteuttaa ja se saattaa tuntua hölmöltäkin, mutta myös tässä pätee hyvin sanonta ”fake it till you make it”. Kyllä se oma fiilis alkaa sieltä muuttua varmemmaksi, kun vain muistat kannustaa itseäsi tarpeeksi usein!

Työelämässä sisäinen puhe on avainasemassa niin oman työhyvinvointisi kuin koko työyhteisönkin näkökulmasta. Työkaveri, joka uskoo itseensä ja omiin taitoihinsa todennäköisesti rohkaisee ja kannustaa myös muita eteenpäin. Negatiivisella mentaliteetilla varustettu henkilö sen sijaan lannistaa sekä itseään, että vetää koko venettä mukanaan kohti syvyyksiä. Huonoja päiviä on meistä jokaisella, mutta millainen on asenteesi kuukaudesta ja vuodesta toiseen?

Uusien taitojen opettelu

Oletko aloittanut uuden harrastuksen tai haluatko kehittyä siinä mitä jo teet? Varmista viimeistään nyt, että mielesi pelaa kanssasi samalla puolella. Millaista on keskustelu itsesi kanssa, kun harjoittelet jotain uutta tai kokeilet ”tositilanteessa” oppimiasi taitoja. Näetkö suorituksessa pelkkiä virheitä ja takerrut niihin. Miten en vieläkään opi tätä? Taas tein virheen samassa kohdassa! Vai porskutatko eteenpäin virheistä huolimatta? Uusien taitojen omaksuminen vie aikaa. Esimerkiksi liikunnallisten taitojen osalta usein pää haluaisi onnistua jo aikaisemmin, mutta keho ei vain tottele käskyjä. Se voi olla turhauttavaa, mutta jatkuva epäonnistumisen hokeminen ja pään pyörittely ei vie sinua eteenpäin. Sen sijaan se vahvistaa epäonnistumisen tunnetta, mikä muuttuu hiljalleen itseään toteuttavaksi ennusteeksi. Ole siis armollinen itsellesi ja anna taidoillesi aikaa kehittyä.

Peilaamalla omaa ajattelua ulkopuoliseen henkilöön hoksaat, jos ajattelua voisi viedä positiivisempaan suuntaan. Kuvittele opettavasi uutta asiaa ystävällesi. Joka kerta, kun ystäväsi tekee pienen virheen, sanotko siitä hänelle ja vielä sanallisten raipaniskujen kyllästämänä vai keskitytkö kannustamaan ja antamaan palautetta myös pienistä onnistumisista?

Taitojen opettelussa itsereflektio on tärkeä osa oppimisen prosessia. Missä onnistuit ja mitä pitää kehittää. Näiden tunnistaminen auttaa keskittymään harjoittelussa oleellisiin asioihin. Siinä on kuitenkin vissi ero, keskittyykö taidon kannalta kriittiseen asiaan vai pelkästään omien heikkouksien löytämiseen. Kuten hyvä valmentaja tai opettajaakaan ei ole korjaamassa suoritusta herkeämättä, on hyvä antaa myös itse itsellemme harjoittelurauha ja mahdollisuus kokeilla ja epäonnistua ilman, että jokaista suoritetta tarvitsee tuomita ja arvostella. Harjoittelu itsensä kanssa on yhdistelmä armollisuutta ja järkipuhetta.

 

Lähtökohtaisesti voimme suhtautua asioihin joko myönteisesti tai kielteisesti. Uteliaasti ja kiinnostuen tai varautuen ja vältellen. Millainen on tapasi katsoa maailmaa ja itseäsi? Voisitko koittaa pienin askelin muuttaa ajatusmaailmaasi kohti positiivisempaa ja nähdä mahdollisuudet uhkien sijaan?

Älä ole itsesi pahin vastustaja vaan paras kannustaja!

-Ronja

Reader Interactions

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *