MITEN PIDÄN HUOLEN, ETTEI STRESSI VIE MENNESSÄÄN?

Stressi, kukapa meistä ei sitä tuntisi aina silloin tällöin. Se kuuluu elämään ja oikeastaan osaksi jokapäiväistä arkea, sillä ilman stressiä – vireystilan nousua, emme kykenisi suoriutumaan edes arjen perusasioista, saati sitten vaikkapa töissä tärkeistä työtehtävistä. On kuitenkin vissi ero, onko stressin määrä ja laatu hyvinvoinnin kannalta hyödyksi vai haitaksi.

Stressin fysiologinen tausta pohjautuu autonomisen hermoston reaktioihin eri tilanteissa. Hermosto säätelee kehon vireystasoa sympaattisen ja parasympaattisen hermoston avulla ja ohjaa kehoa joko kiihdyttämään tai rauhoittamaan elimistön toimintoja sen mukaan, onko kyseessä ns. taistele tai pakene reaktio vai hetki, jolloin on aika rentoutua. Mikäli kehossa vallitsee liian pitkään sympaattisen hermoston aiheuttama stressireaktio, ei keho pääse kunnolla palautumaan, joka johtaa pitkällä tähtäimellä uupumukseen. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että keholle suodaan päivän aikana myös palauttavia hetkiä, jolloin parasympaattinen hermosto pääsee aktivoitumaan.

Tavallisessa arjessa stressi tarkoittaa siis vireystilan hetkittäistä nousua, jotta pystymme tsemppaamaan itseämme eteenpäin tehtävästä toiseen. Normaali ns. positiivinen stressi ei sotke parasympaattisen hermon toimintaa ja tilanteen mentyä ohi, keho ”ymmärtää” aloittaa palautumisen. Positiivisen stressin piiriin kuuluu muun muassa jännittäminen jonkin positiivisen asian, vaikkapa lapsen jalkapallo-ottelun vuoksi tai elokuvan aihettamat jännityksen tunteet. Myös esimerkiksi itselle mielekäs esiintymistilanne voi olla luonteeltaan positiivisesti stressaava.

Sen sijaan negatiivinen stressi hidastaa parasympaattisen hermoston aktivoitumista tai tukkii sen toiminnan kokonaan. Negatiivisen stressireaktion myötä päivänaikainen palautuminen vähenee ja myös yöunen palauttava voima heikkenee. Negatiivista stressiä aiheuttavat muun muassa riitatilanteet, henkisesti raskaat työtehtävät ja esiintymisjännitys. Kun päivät sisältävät suhteessa liikaa negatiivista stressiä, aiheuttaa se pitkällä aikavälillä uupumusta, sillä kehon palautumisjärjestelmä ei enää aktivoidu. Tämän vuoksi on tärkeää tunnistaa, millaisia päivän stressaavat tilanteet ovat ja annatko itsellesi riittävästi aikaa palautua niistä.

.

Miten edesautan palautumista?

Nukkuminen

Suurin tasapainottava tekijä stressille on yöunen aikainen palautuminen. Normaalitilanteessa parasympaattinen hermosto aktivoituu unen aikana ja tasoittaa stressin ja palautumisen välisen vaa’an takaisin tasapainoon. Unen laatuun vaikuttava monet valveajan valinnat. Muun muassa raskas liikunta pari tuntia ennen nukkumaanmenoa heikentää alkuyön unen palauttavaa vaikutusta. Samoin illalla nautittu alkoholi ja saunominen heikentävät unta. Sen sijaan rauhallinen tekeminen, kuten lukeminen, meditaatio, kevyt jooga tai venyttely auttavat kehoa rauhoittumaan, jolloin parasympaattinen hermosto ehtii aktivoitua jo ennen nukahtamista ja unen laatu on hyvää jo unen ensivaiheista alkaen. Laadun lisäksi on myös tärkeää nukkua riittävästi. Liian lyhyet yöunet eivät ehdi palauttamaan kehoa täysin edellisen päivän stressistä.

Päivänaikainen palautuminen

Vaikka yöllä ehtisimmekin saada riittävästi unta, voimme tehostaa stressistä palautumista myös hereillä ollessamme. Päivän aikaiset lyhyetkin rauhoittumishetket vaikkapa kuunnellen musiikkia, lukien tai hengitysharjoituksen parissa edesauttaa stressitasojen laskua, jolloin energiaa riittää hyvin koko päiväksi. Kaikille ei toimi kaikki, eikä kaikilla ole mahdollisuutta samanlaisiin rauhoittumisen hetkiin. Tämän vuoksi on tärkeää etsiä itselle sopivia rentotuttavia hetkiä, mitkä tukevat juuri sinun palautumistasi.

Liikunta

Vaikka liikunta itsessään aiheuttaa kehossa stressireaktion (vireystilan nousun), on liikunnalla silti merkittävä osa stressistä palautuessa. Stressi on itsessään fyysinen reaktio, missä sydämen syke nousee ja sykevälivaihtelu vähenee. Stressi siis kuormittaa kehoamme osittain samalla tavalla kuin liikunta. Mitä paremmassa fyysisessä kunnossa kehomme on, sitä helpommin se palautuu kovasta rasituksesta. Näin ollen kehomme myös sietää stressiä paremmin ja siitä palautuminen tapahtuu nopeammin, kun fyysinen kuntotasomme on korkeampi. Sen lisäksi että liikunta puskee fyysistä suorituskykyä korkeammalle, on sillä myös suuri vaikutus mielenterveyteen mm. liikunnan aikana vapautuvien mielihyvähormonien vuoksi. Jos siis haluat tukea sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia, kannattaa viikkorutiineihin sisällyttää säännöllistä liikuntaa, joka kehittää sekä lihasvoimaa että kestävyyskuntoa.

Mistä tiedän, palaudunko riittävästi?

Ensimmäinen kotikonstina toimiva ratkaisu on oman kehon kuuntelu. Kun aamulla heräät, heräätkö virkeänä ja levänneenä, vai tuntuuko edelleen kuin jyrän alle jääneeltä? Kehon viestien kuuntelu on kuitenkin siitä tarkkaa puuhaa, että ensimmäiset merkit tulevat kuiskauksen lailla. Pitää siis olla todella tarkkana, jos mielii huomata epäkohdat ajoissa. Usein nämä kehon antamat signaalit sivuutetaan suvereenisti, kunnes tulee se viimeinen niitti ja asioille on pakko tehdä muutos. Tällöin korjausliikkeeksi ei usein enää riitä se, että nukutaan viikonloppuna vähän enemmän tai lisätään viikkoon yksi kävelylenkki lisää. Kun keho joutuu huutamaan apua, ollaan menty jo rajan yli.

Toinen hyvä tapa, joskaan ei enää kotikonsti on tehdä Firstbeatin Hyvinvointianalyysi, joka antaa mustaa valkoisella, tai tässä tapauksessa punaista ja vihreää valkoisella ja kertoo tasan tarkkaan missä mennään. Firstbeatin hyvinvointianalyysi on kolmen vuorokauden mittaus, missä sykevälivaihtelua mittaavat elektrodit kiinnitetään iholle ja niiden mittaamista tuloksista saadaan aikaiseksi raportti stressin ja palautumisen suhteesta. Mittauksen parhaat puolet ovat sen luotettavuus ja helppolukuisuus. Kun keho antaa sinulle niitä hiljaisia kuiskauksia epätasapainosta, toimii hyvinvointianalyysi hyvänä äänenvahvistimena, jonka avulla epäkohtiin on helpompi tarttua ajoissa. Lisäksi ihokiinnityksessä olevat elektrodit antavat huomattavasti tarkempaa dataa kehon reaktioista ja mm. unen laadusta, kuin vaikkapa aktiivisuusrannekkeet tai sykemittarit. Helppolukuinen kuvaaja ja seurantamittauksen mahdollisuus näyttävät konkreettisesti, mitkä ovat oman arjen solmukohdat ja mihin huomiota pitäisi ensisijaisesti kiinnittää.

Eilen Yrittäjien päivän kunniaksi kokosimme yrittäjille (ja tottakai kaikille työntekijöille) suunnatun hyvinvointipaketin, joka auttaa tuomaan lisää energiaa arkeen. Paketti on myynnissä sunnuntaihin 8.9.2019 asti ja se sisältää:

  1. Firstbeatin hyvinvointianalyysin 90 minuutin palautekeskustelulla, johon kuuluu konkreettinen hyvinvoinnin kehittämissuunnitelma!
  2. Kolmen kehonhuolto-ohjelman kehonhuoltopaketti kirjallisilla ja videoiduilla ohjeilla lievittämään jumeja ja stressiä arjessa.

Hinta 199€ (160€ alv. 0%)

Lisäksi juhlimme syyskuun alkua, jonka kunniaksi:

Firstbeatin hyvinvointianalyysi etuhintaan 185€ (norm. 199€) tai seurantamittauksen combona 370€ (norm. 395€).

Työyhteisöille työkykykartoitus (sis. henkilökohtainen hyvinvointianalyysi sekä ryhmäanalyysi) hintaan 165€/hlö ja seurantamittauksen combona 300€/hlö. Mittausten tarjoushinnat ovat voimassa koko syyskuun ajan (30.9.2019 asti).

Mikäli nyt olisi sopiva hetki satsata omaan hyvinvointiin ja huolehtia omasta jaksamisesta myös jatkossa, kannattaa mittaus laittaa tilaukseen. Laita meille viestiä info@fiiwellbeing.com tai täältä, niin sovitaan sopiva mittausajankohta ja aloitetaan muutos kohti energisempää arkea!

Pirtsakkaa viikonloppua toivottaen,

Ronja