ONKO VÄLIÄ, MITEN LIIKKUU?

Liikunnan harrastajissa on paljon ääripäitä. On niitä, jotka liikkuvat monta kertaa viikossa ja ovat huippukunnossa. Sitten on niitä, jotka eivät liiku ollenkaan tai vain vähän. Ja sitten on ne väliin putoajat: arkiliikunnan voimin eteenpäin menevät. Mutta vain pieni osa liikuntaa harrastavista osuu siihen liikuntasuositukset täyttävään terveysliikunnan porukkaan.

Mutta onko sillä väliä, miten liikkuu, jos liikuntaa kuitenkin tulee tuntimääräisesti tarpeeksi viikon aikana? Jos tykkään joogata kolme tuntia viikossa, eikö se riitä pitämään minut hyvässä kunnossa? Tai jos teen kolme rankkaa treeniä salilla viikoittain ja lihakset senkun kasvavat, miksi minun pitäisi kuluttaa aikaani johonkin läpsyttelyyn, missä ei edes tule hiki?

Liikuntasuosituksissa liikunta on jaoteltu kahteen kategoriaan:

  1. Kestävyyskunto
    • reipas liikunta
    • rasittava liikunta
  2. Lihaskunto ja liikehallinta

Molempien kategorioiden liikuntaa tulisi saada viikkotasolla riittävästi, mutta miksi?

Kestävyyskunto

Kestävyyskuntoa kehittävä liikunta rasittaa hengitys- ja verenkiertoelimistöä. Mitä kovatehoisempaa liikunta on, sitä enemmän hengästyt ja sitä korkeammalle syke nousee eli keuhkot ja sydän saa treeniä just siihen, missä ne on parhaita. Koska elimistö pyrkii selviytymään treenistä aina seuraavalla kerralla vähän pienemmällä vaivalla, täytyy sen ensin adaptoitua uuteen tilanteeseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sydänlihaksen kasvua, joka mahdollistaa tehokkaamman verenkierron ja siten pienemmän hengästymisen seuraavalla kerralla. Kestävyyskunnon kehittäminen edistää myös rasva-aineenvaihduntaa, joka auttaa mm. painonhallinnassa ja -pudotuksessa.  Ja hei, tää on se juttu, mistä keho tykkää! Kestävyyskunto auttaa sinua jaksamaan niin arjen askareissa kuin liikunnassakin. Mitä parempi kestävyyskunto on, sitä kevyemmin jalka nousee toisen eteen portaissa eikä pieni spurtti bussipysäkille tai juuri lähtevään junaan tunnukaan niin pahalta.

Lihaskunto

Kuten kestävyyskunnolla, myös lihaskunnolla on positiivisia vaikutuksia elimistön toimintaan. Me kaikki tarvitsemme lihasmassaa, jotta arjen askareet onnistuvat ilman liiallisia ponnisteluita. Kauppakassien kantaminen, lapsen nostaminen syliin tai vaikkapa vain autosta nouseminen ovat kaikki lihaksia kuormittavia toimintoja. Mutta myös seisominen ja istuminen rasittavat lihaksia ja huonossa kunnossa olevat tukilihakset aiheuttavatkin paljon erilaisia kipuja mm. selän ja niska-hartiaseudun alueelle. Tämän vuoksi myös arjessaan aktiivisten olisi hyvä vahvistaa tukilihaksia, jotta keho jaksaa myös jatkossa pysyä liikkeessä mukana. Lihasmassa vähenee iän myötä, jonka vuoksi siitä on pidettävä erityisesti huolta vanhemmiten. Lihakset ovat toimintakyvyn edellytys ja kuten kestävyyskunto, myös lihasmassan kehittäminen ja ylläpito vaatii säännöllistä harjoittelua. Sen lisäksi että lihakset ylläpitävät toimintakykyä ja jaksamista, ne lisäävät myös energiankulutusta. Siksi lihaskuntoharjoittelusta onkin paljon hyötyä painonhallinnassa.

Liikehallinta

Liikehallinta on yksinkertaisimmillaan sitä, kun kevättalven liukkaalla kelillä yrität pysyä pystyssä kävellessäsi kadulla. Sitä että kehosi pitää sinut tasapainossa tai liukastuessa et venäytä paikkoja. Liikehallinta auttaa sinua myös tuntemaan kehosi paremmin ja toimiva liikehallinta mahdollistaa haastavammat harjoitteet mm. lihaskunnon ja kestävyysharjoittelun osalta. Liikuntasuosituksissa liikehallinnan alle kuuluu myös kehonhuolto. Voit käydä lukemassa kehonhuollosta lisää täältä. Kokonaisuudessaan keho on kuin vaaka. Mitä enemmän treenaat kovatehoisesti, sitä enemmän se vaatii tasapainokseen myös palautumista ja kehonhuoltoa. Kehonhuolto auttaa avaamaan treenin tuomia jumeja ja normaalin liikkuvuuden ylläpitäminen mahdollistaa sekä uuden oppimisen että toimintakyvyn ylläpidon.

Jotta kehomme toimisi normaalisti ja välttäisimme turhat loukkaantumiset sekä kiputilat, on meidän aktivoitava sitä monipuolisesti. Kun liikunnassa vallitsee tasapaino, emme kuormita liikaa yhtä osa-aluetta emmekä toisaalta laiminlyö toista. Niin kivaa kuin yhden lajin harrastaminen voikin olla, on hyvä miettiä, kuinka monipuolisesti se meitä kehittää. Kuntosaliharjoittelussa ei ole mitään vikaan ja jooga tekee sekä mielelle, että keholle hyvää, mutta yksinään ne edustavat melko pientä osaa toimintakyvyn kannalta riittävästä liikunnasta. Kysy siis itseltäsi seuraavat viisi kysymystä.

Arjen liikunnan chek-lista:

  1. hengästynkö viikoittain?
  2. rasitanko lihaksiani monipuolisesti?
  3. tarjoanko keholleni tasapainoa haastavia tehtäviä?
  4. pidänkö kehoni normaalista liikkuvuudesta huolta?
  5. annanko kehoni palautua?

Näillä mietteillä siis kohti monipuolisempaa liikuntaa!

-Ronja

Reader Interactions

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *