VINKIT KUINKA TUKEA TYÖSSÄ JAKSAMISTA JA PALAUTUMISTA ARJESSA

Niin vaan kesä ja lomat hujahtivat ohitse ja on aika palata arkeen. Kesä on ollut hyvää aikaa hengähtää ja kerätä energiaa tulevaa työrupeamaa varten. Vielä hetken aikaa työt ja rutiinit hakevat normaaleja uriaan ja siitä se sitten taas lähtee. Pikkuhiljaa kiihtyvä vauhti kiireeseen, missä ei enää ole samalla lailla sijaa työhyvinvoinnista huolehtimiseen. Mutta entäpä jos sittenkin olisi?

Työhyvinvoinnin ylläpito on muutakin kuin kesäloma ja tyky-päivät silloin tällöin. Se on jatkuvaa tekemistä. Valitettavasti. Vaikka siis akkusi olisivat ääriään myöten täynnä kesän jäljiltä, ei varastossa olevalla energialla porskuteta loputtomiin. Itseasiassa loman tuoma hyöty katoaa jo yllättävänkin nopeasti, tavallisesti jo 2-4 viikossa. Eli parhaimmillaan vedät henkeä heinäkuun ajan ja olet jo syyskuussa samassa pisteessä, kuin kesäloman alussa. Minkälaisella pyhällä hengellä teidän työyhteisönne porskuttaa joululomaan asti? Pistettäisiinkö parhaat vinkit jakoon?

Mielekäs työ

Yksi merkittävä tekijä työn kuormittavuuden näkökulmasta on se, miten mielekkääksi työ koetaan. Mielekkään työn vankkoja rakennuspalasia ovat monet sosiaaliset ja inhimilliset tekijät kuten arvostus, työpaikan yhteishenki ja sujuva yhteistyö, toimiva viestintä ja joustavuus. Jos työnteon edellytykset ovat retuperällä, tulee lähtökohtaisesti mukavasta työstä hyvin kuormittavaa. Onkin hyvä pohtia, miten meistä jokainen voi tehdä työpaikasta mielekkään paikan työtovereille ja miten esihenkilöasemassa oleva voi tukea työn mielekkyyttä.

Palautuminen työssä

”Töistä pitäisi lähteä yhteä energisenä kuin sinne on saapunutkin”

Saattaa kuulostaa vitsiltä, mutta kuormittumisen näkökulmasta olisi ensiarvoisen tärkeää, että työpäivä ei pelkästään ota energiaa pois. Tasapainoinen työpäivä sisältää sekä kuormitusta että palautumista. Työtehtävien vaihtelu raskaamman ja kevyemmän välillä antaa aivoille ja/tai keholle aikaa levätä ja laskea kierroksia. Kahvi- ja lounastauot tulisi olla aikaa irtautua hetkeksi työtehtävistä.

Mahdollistatko työnantajana tasapainoiset työpäivät alaisillesi? Onko työpäivän aikana oikeasti mahdollista pysähtyä vetämään henkeä?

Entä työntekijä, hyödynnätkö työnantajan tarjoamat mahdollisuudet tauoille ja palautumiselle, vai viiletätkö tukka putkella tapaamisesta toiseen? Onko selviytymismoodi jatkuvasti päällä? Onko tämä otettu puheeksi työnantajan kanssa?

Työkulttuuri lähtee helposti suosimaan ahkeraa ja vähän rennommin työhön suhtautuvaa katsotaan nenänvartta pitkin. Todellisuudessa emme voi sanoa paljoakaan työntekijän ahkeruudesta sen perusteella, miltä hän ulospäin näyttää. Ja pitkällä tähtäimellä asioita tarkastellen, löytyy työtehoa varmasti enemmän siitä työntekijästä, joka muistaa päivittäin ottaa tauon palautumiselle kuin siitä, joka jää pitkälle sairaslomalle uupumuksen vuoksi.

Irtautuminen työstä

Jotta energiavarastomme pysyisivät hallinnassa, tulisi jokaiseen päivään mahtua myös sellaista vapaa-aikaa, mikä auttaa irtautumaan työasioista kokonaan. Tämä voi olla jokin mielekäs harrastus, yhdessäoloa perheen kanssa tai jokin muu tekeminen, minkä aikana focus pysyy nykyhetkessä eikä pääse harhailemaan takaisin työasioihin.

Irtautuminen ankarasta miettimisestä tekee hyvää myös aivoille. Ylikierroksille käyvät aivot tarvitsevat välillä aikaa joutenoloon. Siksi arkea on hyvä tasapainottaa myös sellaisella tekemisellä, mikä ei vaadi jatkuvaa tarkkaavaisuutta. Liikunta auttaa usein mieltä rauhoittumaan ja jäsentelemään päivän tapahtumia, mutta sen lisäksi monipuolinen liike tukee myös työkykyä ja terveyttä.

Aikaa rentoutumiselle

Kun työstä irtautuminen on mahdollista, pääsee keho lopulta rentoutumaan päivän jännitteistä. Rentoutuessa sekä mieli että keho pääsevät rauhoittumaan ja siten myös palautumaan. Rentoutumista voi olla päiväunet keskellä päivää tai jokin rauhallinen tekeminen, kuten puutarhalehden lukeminen tai iltakävely metsässä. Kaikki sellainen tekeminen, mistä nautit ja mikä todennäköisimmin tuottaa sinulle hyvää oloa. Myös ruudun ääressä vietetty aika voi olla rentouttavaa, mutta muista että television tai somen tuottama sisältö voi myös olla ahdistavaa tai herättää negatiivisia tunteita tahattomasti tai yllättäen. Sen vuoksi rentoutumisen hetkissä on tärkeää luoda ympäristö, mikä varmasti tukee kehon rauhoittumista.

Arjen kuormitus on kokonaisuus

Työ koetaan perinteisesti kuormitustekijänä arjessa, mutta sen lisäksi myös vapaa-aika sisältää meitä sekä fyysisesti että henkisesti kuormittavia asioita. Jokainen lapsiarkea elänyt tietää tämän varmasti, mutta voimia voivat myös viedä esimerkiksi muut ihmissuhteet, tavoitteellinen kilpaurheilu tai ihan jo kaupassa käyminen ja ruuanlaitto. Kuormitustekijät voivat olla hyvin erilaisia ja se, minkä toinen kokee rentouttavaksi voi toiselle olla paljon energiaa vievää. Toinen nauttii ruuanlaitosta ja toiselle se on pakkopullaa…

Arjen tasapainoilu ei siis missään nimessä ole helppoa ja jokaisella on oma palapeli koottavanaan. Tärkeintä olisi kuitenkin pystyä tunnistamaan arjessa ne asiat, mitkä vievät energiaa ja mitkä taasen antavat sitä takaisin. Ovatko nämä tasapainossa keskenään edes suurimman osan ajasta?

Työssä jaksamisen checklist:

  • Tue mielekkään työn kulttuuria olemalla hyvä työkaveri muille
  • Työnantaja: mahdollista työpäivän kuormituksen rytmitys. Välillä sykkimistä, välillä sykkeen laskua.
  • Pidä kiinni tauoista työpäivän aikana. Rauhoita kahvitauko työnteolta.
  • Kunnioita toisen taukoa
  • Vietä vapaa-aikaa itsellesi mielekkäiden harrastusten parissa. Keksi jotain, mikä pakottaa ajatukset pysymään nykyhetkessä.
  • Anna keholle ja mielelle aikaa rauhoittua. Palautuminen ei ala sormia napsauttamalla.
  • Huomioi arkesi kokonaisuutena. Myös kivat jutut kuormittavat ja siksi tekemistä ei voi olla määräänsä enempää.
  • Syö, nuku ja liiku parhaasi mukaan.

 

Iloa ja energiaa tulevaan syksyyn!

-Ronja

 

Lähteet:

Kesäloman ja muun vapaa-ajan psyykkiset terveysvaikutukset

Keinoja työn kuormittavuuden hallintaan

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *